Kylätiet murenevat alta ja puomit sulkevat metsäteitä – tierahoitus on saatava kuntoon
Poliitikolle on paljon kiinnostavampaa keskittyä uusiin ja näyttäviin liikennehankkeisiin kuin tehdä töitä olemassa olevien teiden hyväksi. Suomen tieverkko hajoaa käsiin, ja siitä kärsivät paitsi maaseudulla asuvat myös teollisuus ja kauppa.
Yhä useampi soratie on surkeassa kunnossa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää17.12.202504:00
Suomen tieverkoston surkea tila ei ole yhdellekään tienkäyttäjälle uutinen – ei ainakaan, jos on vähänkin poistunut pääkaupunkiseudulta tai isoimpia maakuntakeskuksia yhdistäviltä valtateiltä. Väyläviraston marraskuussa päivitetyt luvut kertovat tieverkoston korjausvelaksi lähes 2,6 miljardia euroa. Siitä niin sanotulla alempiasteisen eli vähäliikenteisen tieverkon osuus on noin 1,5 miljardia euroa.
Väyläviraston ohella tiestön kestämättömästä kunnosta muistutti marraskuussa julkaistu selvitys, jossa tieverkon kuntoa tarkasteltiin raskaan liikenteen tarpeista. Suomen Tieyhdistyksen, Infra ry:n, Koneyrittäjien, Metsäteollisuuden, MTK:n, Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skalin, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton sekä Destian teettämässä raportissa muistutetaan, että vähäliikenteisistä teistä eivät ole riippuvaisia vain paikalliset asukkaat: niitä tarvitsevat myös raskaasta liikenteestä riippuvaiset teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto. (MT 3.12.)
Raporteista ja selvityksistä sekä lukemattomista poliittisista lupauksista huolimatta käännettä ei ole tapahtunut. Nykyinen hallitus on markkinoinut omaa työtään kutsumalla sitä historian suurimmaksi korjausvelkapaketiksi. Jokainen haja-asutusalueiden teillä monttuja väistelevä ja sortuvia reunoja varova liikkuja tietää, että edelleen painopiste on ollut liikenteen valtasuonissa. Maaseudulla saa alla pettävää tietä varoa entiseen tapaan.
Maaseudulla saa alla pettävää tietä varoa entiseen tapaan.
Liian niukan korjaus- ja ylläpitorahoituksen lisäksi maaseudun tiestön synkästä tulevaisuudesta pitää huolta ilmastonmuutos lisääntyvine talviaikaisine sateineen. Soratiet ovat ylipäätäänkin säille alttiita, ja sateiden lisääntyessä riskit vain kasvavat. Märkyyden pehmittämiä teitä ei voida edes kunnostaa höyläämällä. Ensiapuna teille saatetaan viedä ylimääräinen sorakuorma, mikä taas vie rahoitusta tiestön peruskunnossapidolta. (mt.fi 10.12.)
Viimeaikaisten sateiden pehmentämille haja-asutusalueiden sorateille on luvassa hoitoa vasta sitten, kun koittaa riittävän pitkä kuiva jakso. Nyt niille on luvassa vain painorajoituksia, jotka taas haittaavat elinkeinoille tärkeitä kuljetuksia.
Rahoituksen niukkuus näkyy metsäteillä. Vielä tämän vuoden loppuun asti metsätien perusparannukseen voi saada metka-tukea 70 prosenttia kustannuksista, mutta ensi vuonna kustannuksista puolet pitää kattaa tien omistajien omalla rahoituksella. Tämän ennustetaan vähentävän kunnostushankkeita ja siirtävän painopistettä aiempaa kevyempiin hoitotoimiin. (mt.fi 13.12.)
Koska ylimääräinen kulutus aiheuttaa ylläpitokustannuksia eikä julkista rahoitusta ole entiseen tapaan saatavilla, yhä useamman metsätien alkupäässä saattaa olla jatkossa lukittu puoli estämässä muita kuin tien osakkaiden ajamisen. Tähän on yksityistielain mukaan osakkailla yhteistuumin oikeus silloin, kun yhteiskunta ei osallistu tien kunnossapitoon tai kun osittain tai kokonaan julkisilla varoilla rakennetun tien viimeisestä avustuserästä on kulunut yli kymmenen vuotta.
Nykyinen hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se on aidosti tunnustanut Suomen tieverkon hälyttävän tilan ja on osoittanut lisärahoitusta sen parantamiseen. Siitä huolimatta poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka: siltarumpupolitiikan hengessä poliitikot haluavat toteuttaa uusia näyttäviä liikennehankkeita muistuttamaan äänestäjiä heidän tekemästään työstä.
Paljon arvokkaampaa ja sekä taloudellisesti, ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävämpää olisi pitää nykyistä, olemassa olevaa infrastruktuuria kunnossa.
Hallituksen toimet eivät muuta sitäkään tosiseikkaa, että edelleen liikennepolitiikka pystyy vain reagoimaan eteen tuleviin tarpeisiin. Kustannustehokkaampaa ja viisaampaa olisi ennakoiva kunnossapito.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
