Menestyskirjailijan uutuus tekee maanviljelijöistä pahiksia

Ken Follett paneutuu uusimmassa romaanissaan Stonehengen rakentamiseen. Kuva: Gareth Iwan Jones, kansi: Daren Cook / WSOY

Koti|Kirjallisuus

1.2.202622:00

Arvio

Mari Ikonen

Olen lukenut miltei kaikki Ken Follettin suomennetut teokset hamasta Neulansilmästä (1979) alkaen.

Varsinkin alkupään tuotanto on epätasaista, mutta kaksi tiiliskiviromaanien sarjaa, vuonna 1989 alkanut Taivaan pilarit -sarja sekä vuosina 2008–2013 julkaistu Vuosisata-trilogia, ovat herkkua historiallisen viihteen ystäville.

Walesissa lapsuutensa viettänyt Follett (s. 1949) on taustaltaan filosofian maisteri ja journalisti. Akateeminen koulutus näkyy romaanien huolellisessa taustatyössä, toimittajakokemus taidossa kirjoittaa vetävää, konstailematonta proosaa.

Erityisen vahvoja ovat Follettin romaanien alut. Nopeasti piirretty tilanne, muutama henkilö, alkava konflikti, ja lukija on koukussa. 4 500 vuoden takaista Englantia kuvitteleva Päivien piiri alkaa näin:

”Seft kulkea raahusti suuren tasangon poikki selässään punottu kori, jossa oli piikiviä myytäväksi. Mukanaan hänellä oli isänsä ja kaksi vanhempaa veljeä. Hän vihasi kaikkia kolmea.” Jo samalla sivulla alkavat selvitä kuopuksen vihaisuuden syyt.

Follettin vuonna 2021 suomennettu Ei koskaan oli hyytävän uskottava kuvaus tapahtumista, jotka johtavat kolmannen maailmansodan syttymiseen.

Päivien piiri on leppoisampi, vaikka juonitteluja ja väkivaltaa siihenkin mahtuu. Suurella tasangolla ja sitä ympäröivillä kukkuloilla asuu kolme heimoa: karjankasvattajat, maanviljelijät ja metsäläiset.

Varsinkin ensin mainitut ovat mukavaa porukkaa, tasa-arvoisia ja vieraanvaraisia. Viljelijöiden päällysmies ryhtyy alistamaan heimonsa naisia ja valtaamaan lisämaata. Pähkinöitä popsivat, kauriita metsästävät metsäläiset ovat jo kieleltään hieman ulkopuolisia seudun muista yhteisöistä.

Karjankasvattajien alueella on tukevista puunrungoista pystytetty temppeli, johon liittyvää ajanlaskun perimätietoa siirtävät eteenpäin papittaret. Valtataistelujen myötä herää ajatus, että temppeli pitää rakentaa kivipaasista, jotta se säilyy ikuisesti.

Päivien piirin ”Tom Rakentaja” on piikivilouhoksilla varttunut Seft, jolla on luovaa älyä ratkaista valtavan haasteen käytännön ongelmia. Yhteisin ponnisteluin Stonehenge alkaa nousta kivi kerrallaan.

Romaanin sanoma on, että ihminen on perusluonteeltaan empaattinen, yhteisöllinen ja oikeudentajuinen. Ilkimykset ovat poikkeus säännöstä.

Ken Follett: Päivien piiri. Suom. Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen. 531 sivua. Wsoy 2025 Kuva: Daren Cook / WSOY