
Tekoälyn avulla Brežnevkin puhuu englantia – viihdyttävä dokumentti paljastaa kummat kahvikeskustelut suljetuissa Etyk-kabineteissa
Puuduttavan kuuloinen Etyk-kokous vuonna 1975 muuttuu viihteeksi, sillä ajan hammas on purrut puheisiin, tyyliin ja tv-lähetyksiin.
Presidentti Urho Kekkonen isännöi Etyk-kokousta Helsingissä kesällä 1975. Ilkuttiin, että hän antaa Neuvostoliitolle periksi missä tahansa. Kuva: Yleisradio OyVoiko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykistä saada viihdettä? Äkkiseltään tuntuu yhtä mahdottomalta kuin sekin, että vuonna 1975 Helsingissä järjestetty huippukokous toden totta antoi alkusysäyksen kylmän sodan loppumiselle.
Niin vain kävi, että yhdestä sopimuksesta voimaa saanut liberaali liike muutti pikkuhiljaa maailman. Berliiniläiset pääsivät muuristaan ja Neuvostoliitto mureni.
Dokumenttielokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja Arthur Franck on käynyt läpi valtavan määrän kuvamateriaalia koostaakseen Etyk-kokouksen tapahtumista mukaansatempaavan dokumentin, joka kertaa, mistä kokouksessa sovittiin ja miksi se oli tärkeä.
Kansainväliset uutislähetykset ETYK-kokouksesta huvittavat trikkikuvineen ja sytyteltävine tupakoineen. Kuva: Yleisradio OyHeti kättelyssä Franck myöntää itsekin, että aihe on lähtökohtaisesti tylsä. 35 valtion päämiestä Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta kökkii auditoriossa pitämässä loputtomia puheita.
Tylsää siellä oli osallistujienkin mielestä nuokkuvista päistä ja lasittuneista katseista päätellen. Paitsi silloin, kun Kyproksen ja Turkin valtioiden päämiehille tuli suukopua Turkin miehitettyä Kyproksen.
Oman jännityksensä ilmapiiriin loi ajatus Länsi- ja Itä-Saksan edustajien Helmut Schmidtin ja Erich Honeckerin istumisesta samassa pöydässä.
Brežnev ilmoittaa polleana painonsa vakiintuneen alle 80 kiloon.
Erityisen kiinnostavan dokumentista tekee se, että katsoja pääsee kurkistamaan kulisseihin. Suljettujen ovien takana pidettyjen kabinettikokousten muistiinpanot ja tallenteet on muutettu tekoälyn avulla keskusteluiksi. Muun muassa Neuvostoliiton pamppu Leonid Brežnev on herätetty henkiin puhumaan englantia.
Viinereiden ja kukaties vodkankin äärellä kehutaan toisiaan laihtumisesta ja vertaillaan painoja. Brežnev ilmoittaa polleana painonsa vakiintuneen alle 80 kiloon. Videopätkissä hän on suorastaan lystikkäällä tuulella vitsaillessaan toimittajille.
Kansainväliset uutislähetykset tuovat oman mausteensa soppaan. Kuvat tärähtelevät, savukkeita sytytellään ja puhutaan kummia. Suomi on hetken aikaa kaikkien huulilla.
Kaiken keskellä tyytyväisenä isännöi ja pokkuroi presidentti Urho Kekkonen.
Kansainväliset toimittajat ilkkuvat, että Neuvostoliitto saa Suomelta aina sen, mitä keksii haluta. Tällä kertaa Brežnev halusi allekirjoitetun dokumentin.
Hän ajatteli, että asiakirja tunnustaisi Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olevien valtioiden rajat ja vahvistaisi maan asemaa Euroopassa.
Pitkällä aikavälillä sopimus kääntyi Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan, koska siihen sisältynyt osio koskien ihmisoikeuksia ja vapaata liikkumista sekä tiedonkulkua antoi toisinajattelijoille ja aktivisteille perustan ja kansainvälisen tuen toiminnalleen.
Moista tapahtumavyyhtiä ja kehitystä Neuvostoliitossa ei pystytty ennakoimaan.
Moskovaan syntyi Helsinki-ryhmä, jonka Vladimir Putin lakkautti vuonna 2023.
Nyt tarvittaisiin taas kipeästi sitä kuuluisaa Helsingin henkeä, kun sota jyllää Euroopassa ja Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia kaikin mahdollisin tavoin.
Yle TV1 sunnuntaina klo 21.00 ja Yle AreenaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




