Sarjan ensimmäisessä osassa kuullaan brasilialaisten briljanttien mysteeristä. Kuva: Rikard Collsiöö
Kuninkaalliset arvokorut kertovat tarinoita vallasta, rakkaudesta ja politiikasta
Korujen, kruunujen ja diadeemien tie Ruotsin hoviin on kulkenut lukuisin kuninkaallisten liittojen ja perhesuhteiden kautta.
Kuningatar Silvian ja kruunuprinsessa Victorian hääkameediadeemi kuuluu korusettiin, jonka juuret yltävät keisari Napoléon Bonaparten aikaan asti. Kuva: Rikard CollsiööMuistatko kruununprinsessa Prinsessa Victorian hiuksia tämän hääpäivänä koristaneen kruunun? Niin moni muukin, sillä kruunu on paitsi ulkoisesti myös historiallisesti hyvin erityislaatuinen.
Kuninkaalliset korut -sarjassa kumarrutaan tarkastelemaan länsinaapurin kuninkaallisten koruja ihan läheltä ‒ kuninkaallisten itsensä esittelemänä. Muun muassa Ruotsin kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria avaavat omaa suhdettaan perintökoruihin.
Lisäksi sarjassa sukelletaan koruasiantuntijoiden ja historioitsijoiden avustuksella arkistoihin eri puolilla maailmaa ja etsitään uutta tietoa ohjelmassa nähdyistä kuninkaallisista koruista.
Salapoliisityö kuninkaallisten perintökorujen historian selvittämiseksi voi viedä jopa taiteen äärelle. Esimerkiksi näyttävän topaasidiadeemin ikää on yritetty jäljittää sen entisen omistajan muotokuvien perusteella.
Sarjan ensimmäisessä osassa kuningatar esittelee katsojille kruununprinsessan kutreilla tämän hääpäivänä nähdyn kameediadeemin.
Kameella, ranskalaisittain caméella, tarkoitetaan korussa olevaa kohokuvaa. Ne on usein valmistettu korukivestä, simpukankuoresta tai eläimen sarvesta kaivertamalla.
Monelle tutuin kohokuvakoru on soikean mallinen rintakoru, jossa värillistä taustaa vasten on vaaleasta korukivestä veistetty henkilön sivuprofiili.
Kruununprinsessan käyttämällä kameediadeemilla mahtipontiset juuret. Se on pariisilaista alkuperää ja todennäköisesti keisari Napoléon Bonaparten lahja ensimmäiselle vaimolleen Joséphinelle vuonna 1809.
Salapoliisityö kuninkaallisten perintökorujen historian selvittämiseksi voi viedä jopa taiteen äärelle. Esimerkiksi näyttävän topaasidiadeemin ikää on yritetty jäljittää sen entisen omistajan muotokuvien perusteella.
Timantteja ei anneta lahjaksi ventovieraalle. Koristeellisen korun antaminen lahjana kertoo tutkijoiden mukaan syvemmästä yhteydestä lahjan antajan ja saajan välillä. Sarja kiteyttääkin osuvasti sen, kuinka kuninkaalliset arvokorut kertovat tarinoita vallasta, rakkaudesta ja politiikasta.
Yhden korun taustalla voi olla pitkä ketju, jossa koru on siirtynyt äidiltä tyttärelle ja pojalta puolisolle.
Tällaiset vaihtuvaa omistajuutta kuvaavat ketjut tarjoavat katsojalle samalla konkreettisen muistutuksen siitä, kuinka yhteen kiinnittyneitä maailman kuningashuoneet lopulta ovatkaan.
Miten on esimerkiksi mahdollista, että Ruotsin hovin holveista löytyy brasilialaista alkuperää oleva briljanttikruunu?
Dokumentti tarjoaa kiinnostavan katsauksen korujen käyttäjäkokemukseen. Vuosisatoja vanha diadeemi on paitsi fyysisesti myös historiallisesti raskas kantaa. Moni tiara ja kruunu on tarkkaa korusepän työtä, eikä kestä kuin hellävaraista käsittelyä.
Sarja kiteyttääkin osuvasti se, kuinka kuninkaalliset arvokorut kertovat tarinoita vallasta, rakkaudesta ja politiikasta. Yhden korun taustalla voi olla pitkä ketju, jossa koru on siirtynyt äidiltä tyttärelle ja pojalta puolisolle.
Historia myös kerrostuu käyttökertojen myötä. Kameediadeemi kuluu korusettiin, jonka juuret yltävät keisari Napoléonin aikaan asti. Nykypäivänä diadeemi tunnetaan myös häädiadeemina, sillä Victorian lisäksi myös Silvia itse käytti diadeemia omissa häissään.
Silvia juhlistaa kuningas Kaarle Kustaan kanssa ensi vuonna 50-vuotishääpäiväänsä. Hän toivookin, että diadeemin käyttö olisi hyvä enne myös Victorian ja tämän puolison Danielin liitolle.
Sunnuntaina 27.7. Yle Teema & Fem klo 20.00 ja Yle Areenassa klo 6.00Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
