Ari Elo; Jukka Kittilä; Juuso Määttänen: Raskas Suomi. Suomalaisen metallin tarina. 731 sivua. Johnny Kniga, 2025.
Tiiliskivi kertoo, että suomimetallin kummisetä oli kevyen musiikin monitoimimies
Suomimetallin vaiheet ovat olleet värikkäät, Riku-Matti Akkanen arvioi.
Metallimusiikki on yksi Suomen vientituotteista. Kuva: Wikimedia commonsSuomalainen metallimusiikki on nykyisin käsite ja yksi parhaista vientituotteistamme.
En ole kuitenkaan varma, onko kukaan tähän mennessä kirjoittanut sen tarinaa yhtä kunnianhimoisesti kuin kulttuuritoimittajat Ari Elo, Jukka Kittilä ja Juuso Määttänen ovat uudessa teoksessaan tehneet.
Vaikka teoksen sisältö painottuukin 80-luvulta eteenpäin näihin päiviin, on kirjassa onneksi huomioitu myös suomalaisen raskaan musiikin esihistoria.
Tietopaketin alkuluvussa mainitaan 1960-luvun lopussa Led Zeppelinistä ammentaneet Apollo- ja Charlies-yhtyeet.
Sinivalkoista metallihistoriaa ei voi kirjoittaa nostamatta esiin myös Kouvolassa perustettua Peer Guntia tai kuusamolaista Zero Ninea, vaikka ne lokeroidaankin enemmän hard rockiin.
Hieman polveilevasti käynnistyvä tarina suomimetallista omistaa yhden luvun myös heavy metalin synnylle 60-luvun lopulla Birminghamin teollisuuskaupungissa Englannissa, josta ponnisti heinäkuussa jäähyväiskonserttinsa soittanut metallimusiikin pioneeri Black Sabbath.
Kirjoittajat asettavat suomimetallin alkupisteen 1980-luvun alkuun, jolloin Suomen musiikkiskenessä vaikutti esimerkiksi kitaristi Kimmo Kuusniemen Sarcofagus-yhtye, jota pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomalaisena metalliyhtyeenä.
Asennettakin löytyi, kun nahkaan ja niittiin pukeutunut Kuusniemi antoi lavalla palaa liekinheitinkitarallaan paloturvallisuusmääräyksiä uhmaten.
Yhtyeessä lauloi muuten myös ensimmäisiin naispuolisiin metallilaulajiin lukeutunut Muska Babitzin.
Suomalaisten heavy- ja metallisolistien aateliin kuului lisäksi Muskan veli Kirka Babitzin, jonka voimakas raspiääni sopi täydellisesti musiikkityyliin.
Hevimetalli-albumit R.O.C.K ja The Spell olivatkin tärkeä osa Kirkan 40 vuoden mittaista uraa.
Monelle lukijalle saattaa tulla yllätyksenä, että suomimetallin kummisetä oli kevyen musiikin monitoimimies Kassu Halonen.
Siis sama Kassu, joka teki Irwin Goodmanille Rentun ruusun.
Halonen sävelsi ja tuotti Kirkan hevilevyt.
Hän myös äkkäsi komeaäänisen, sittemmin Nightwishistäkin tunnetun Marko Hietalan 80-luvun puolivälissä eräällä keikalla.
Markon ja tämän Sakari-veljen Tarot-yhtye pääsikin levyttämään esikoislevynsä The Spell of Ironin Kassun Flamingo-levy-yhtiölle.
Sitten aikakoneella eteenpäin. 1980-luvun lopulla metalliskene kehittyy Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Metallimusiikkia vavisuttavat death metal ja thrash metal. Jälkimmäisen ehkä nimekkäin edustaja oli keravalainen Stone, jonka kitaristina toimi Kari Tapion poika Jiri Jalkanen. Örisevämmän Death metalin eturivissä oli puolestaan helsinkiläinen Amorphis.
90-luvulla rajoja rikkoi uudella tavalla Waltari-yhtye, jonka musiikki yhdisteli death metalia, teknoa, funkia, räppiä ja jopa joikua.
Kirja on todellinen tiiliskivi, joten esimerkiksi kiteeläisen Nightwishin menestystarinaa on lyhyessä kirja-arviossa turha kerrata.
Maailmalla menestyneitä metalliorkestereita on Nightwishin lisäksi toki paljon muitakin: Stratovarius, Children of Bodom, Sonata Arctica, Apocalyptica ja HIM. Niistäkin kirjassa kerrotaan.
Allekirjoittaneelle kirjan sykähdyttävintä antia oli lukea kotimaisen doom metalin kärkinimiin kuuluneen Reverend Bizarren edesottamuksista 2000-luvun alussa. Olinhan tovin sen edeltäjän, psykedeelistä progea soittaneen Mesmer-yhtyeen vokalisti 1990-luvun lopussa.
Mesmeriä ei kirjassa edes mainita, mutta Reverend punnersi Lohjan ja Turun kellareista esittämään Black Sabbath -vaikutteista doomjyrinäänsä aina Yhdysvaltoihin ja Japaniin.
Eepoksen edetessä nykyaikaa kohti metallimusiikin alalajeja tuntuu tulevan vain lisää: folk metal, industrial, nu metal ja power metal. Uusia tekijöitäkin kirjan sivuilla vilisee, kuten Battle Beast, Euroviisuissa säväyttänyt Blind Channel Oulusta tai vaikkapa räppiä thrash metaliin sekoittava itähelsinkiläinen Lähiöbotox.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
