Tässä ne ovat: Vuoden marja, sieni ja yrtti

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: vadelma, vattu, vaapukka ja vaarain. Kuva: Jarkko Sirkiä

Vuoden 2026 luonnontuotteet ovat vadelma, sikurirousku ja keto-orvokki. Valinnan ovat tehneet Arktiset Aromit ja Marttaliitto.

Tiedotteessaan järjestöt kertovat, että tänä vuonna haluttiin nostaa kaikille tutun vadelman rinnalle vähemmän tunnettuja lajeja.

Vadelmaa esiintyy yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, Oulun pohjoispuolella se on harvinaisempi. Vadelma on pioneerilaji, joka kasvaa tyypillisesti hakkuuaukeilla, peltojen ja metsien reunustoilla tai tienpenkereillä.

Vadelman satokausi alkaa heinä–elokuun vaihteessa ja jatkuu syyskuun alkuun. Paljon vitamiineja ja kuituja sisältävät marjat sopivat esimerkiksi säilöntään, jälkiruokiin ja syötäviksi sellaisenaan. Niitä voi käyttää myös leivonnaisiin ja erilaisiin kastikkeisiin, jotka täydentävät niin suolaisia kuin makeita ruokia.

Marjat voidaan pakastaa tai säilöä hillona tai mehuna.

Vadelman C-vitamiinipitoisista lehdistä voi keittää yrttiteetä, ja lehtiä voi säilöä kuivaamalla joko sellaiseen tai hiostettuina. Niitä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön, Arktiset Aromit ja Marttaliitto toteaa.

Paras tapa säilöä sikurirouskua on kuivaus, mutta sitä voi myös pakastaa, suolata tai pikkelöidä. Kuva: Lari Lievonen

Sikurirousku on kuusen, männyn ja koivujen mykorritsasieni, joka kasvaa kosteapohjaisissa sammaleisissa havumetsissä yleisesti Keski- ja Etelä-Suomessa. Sienen tunnistaa muista rouskuista erityisen runsaana erittyvän maitiaisnesteen lisäksi sen voimakkaasta sikurin tai curryn kaltaisesta tuoksusta.

Sikurirousku on mieto, eikä sitä tarvitse ryöpätä, vaan sen voi pilkkoa suoraan pannulle kypsymään, Arktiset Aromit ja Marttaliitto neuvovat. Sitä käytetään yleensä maustesienenä, esimerkiksi sienisuolassa, levitteissä ja leivissä. Pienikin määrä sikurirouskua riittää antamaan makua vaikkapa sienikastikkeeseen.

Kaupallisessa käyttöön vaadittavaa käyttöhistoriaa ei ole vielä sikurirouskulle osoitettu.

Keto-orvokki on yleinen Etelä-Suomessa. Se kasvaa useimmiten kuivilla kasvupaikoilla, kuten kallioisilla rinteillä, kedoilla ja hiekkakentillä.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Orvokin kukat ovat tunnetuimpia ruokien koristeena käytetyistä kukista. Keto-orvokin maku on makea ja hieman vaniljainen. Kukat sopivat koristelemaan salaatteja, leivonnaisia, keittoja, jälkiruokia ja muita ruokia.

Myös tuoreita lehtiä voi käyttää salaatteihin. Orvokkiteetä voi keittää sekä kasvin lehdistä että kukista, mutta juuria ei suositella syötäviksi, Arktiset Aromit ja Marttaliitto toteavat tiedotteessaan.

Keto-orvokin lehtiä ja kukkia voi säilöä kuivaamalla. Ne voi myös pakastaa jääpalalokeroissa, jolloin saat koristeellisia jääpaloja juomien ja ruokien koristeeksi.

Kaupallisessa käytössä on huomattava, että EU:ssa keto-orvokin käyttö on sallittu ainoastaan ravintolisissä, Arktiset Aromit ja Marttaliitto toteavat. Poikkeuksena Suomessa hyväksytään lisäksi tee- ja annoskoristekäyttö. Muu kaupallinen käyttö edellyttää käyttöhistorian osoittamista tai uuselintarvikelupaa.