Kun hirsitalon katto on kunnossa ja talon alla ilma kulkee, kaikki muu on korjattavissa
Muutama vuosikymmen sitten vanhoja hirsitaloja purettiin surutta. Nyt niissä nähdään jotain, mitä nykyasuminen kaipaa kipeästi.
Hirsitalo kestää aikaa, kunhan katto on kunnossa ja ilma kiertää talon alla. Kuva: Harri MäenpääSorkkaraudalla kun vääntää ensin päistä ja sitten keskeltä, kohta kuuluu narahdus, ja lauta nousee vaivalloisesti paikaltaan.
Harmaat, ihmisten jalkojen alla kuluneet laudat kertovat vuosisadantakaisesta historiasta ja siitä, miten ennen elettiin. Nämä kamarin laudat oli 126 vuotta sitten otettu jostain toisesta, jo puretusta pirtistä ja merkattu alapuolelta tukkimiehen kirjanpidolla.
Kiiloilla halkaistut ja kirveellä veistetyt laudat kertovat jonkun kirvesmiehen tai torpparin elämästä. Se elämä oli elämää maasta ja metsästä aikana, jolloin ihmiset vielä osasivat itse rakentaa taloja hirsistä ja kaikki tarpeellinen tuli ympäröivästä luonnosta.
Tukit kaadettiin edellisenä talvena ja kuorittiin. Luonnonkivien päälle tehtiin hirsikehikko ja lattia, ja kivistä ladottiin savupirttien tulisijat. Eristeenä oli sammalta, savea ja purua, kattona tuohta tai päreitä. Talon rakenne on yksinkertainen ja vuosisatojen aikana toimivaksi hioutunut.
Suomalaisessa rakentamiskulttuurissa ollaan pääsemässä vaiheeseen, jossa vanhaa osataan korjata kunnioittaen.
Olin purkamassa lattiaa, jonka 1800-luvulta periytyneet laudat todellakin säästetään ja lasketaan takaisin, kun eristystä on parannettu ja höyrysulkupaperi asennettu. Suomalaisessa rakentamiskulttuurissa ollaan pikkuhiljaa pääsemässä vaiheeseen, jossa vanhaa osataan korjata kunnioittaen.
Vielä 1980-luvulla vanhoja hirsirakennuksia purettiin surutta. 2000-luvulla vanhoista taloista jo hieman innostuttiin, mutta ne remontoitiin useimmiten moderneiksi. Nykyään moni kunnostaa vanhan talon säästävän rakentamisen periaatteella: kaikki säästetään, mikä voidaan.
Hirsitalo on uskomaton keksintö: kun katto on kunnossa ja talon alla ilma kulkee, kaikki muu on korjattavissa.
Kun monen elämä Suomessa on jokapäiväistä kituuttamista vuokrien, sähkölaskujen ja muiden asumisen vaikeuksien kanssa, en liene ainoa, jonka mielessä on alkanut muodostua kysymys: miksi emme laske elintasoa asumisen suhteen?
Moni innostuu ympärivuotisesta mökillä asumisesta, vaikka varustelutaso on hieman vaatimattomampi.
Talvella on hyvä laittaa puita pesään ja säästää pitkä penni lämmityskuluissa.
Yksinkertaisempi elämä kiehtoo, vaikka joskus se on pakon sanelemaa. Kaikilla ei kerta kaikkiaan ole varaa lämmitykseen näillä sähkön hinnoilla. Kylmimpinä kuukausina on hyvä laittaa puita pesään ja säästää pitkä penni lämmityskuluissa.
Omakotitalojen pinta-alat ovat kuulemma pienentyneet reilusti hulluimmista vuosista. Elintasoa on siis jo laskettu asumisen suhteen. Kun pankit eivät anna maaseudulla oleviin omakotitaloihin lainaa, uskon hirsitalovanhusten korjailun lisääntyvän.
Nimittäin niiden, jotka vanhempi sukupolvi hylkäsi vanhanaikaisina, vetoisina ja mukavuudettomina. Nykyään niitä voidaan parannella ilmansulkupapereilla, puukuitueristeillä ja biovessoilla.
Samoin uskon, että uusien, itse rakennettujen hirsitalojen rakentaminen tulee lisääntymään. Sellaisten, joihin kaadetaan hirret itse lähimetsästä ja jotka kasataan perinteisellä menetelmällä.
Vielä 1980-luvun Suomessa sanottiin, että talo rakennetaan hartiapankilla. Pitäisikö sana ottaa uusiokäyttöön?
Kolumnin kirjoittaja on emäntä, pappi ja somevaikuttaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
