Talvisodan ensimmäisenä päivänä kuolleen Armi Metsäpellon jäämistöä on esillä Sotamuseossa. Kuva: Jarno Mela
Talvisodan kuuluisin suomalaisuhri kummittelee yhä piikkinä venäläisten lihassa
Talvisodassa kuolleen pikkutytön kohtalo on hyvä esimerkki siitä, että siviilien pommittaminen muistetaan. Valtioterrorismilla ei nujerreta kansaa edes Ukrainassa.
Armi Metsäpellon nukke on esillä Sotamuseossa Suomenlinnassa. Sen otsassa on kranaatin sirpaleen aiheuttama reikä. Kuva: Jarno Mela20.7.202620:30
Näemme joka päivä, kuinka venäläiset moukaroivat Ukrainan siviilejä. Kerrostaloja sortuu, ja ihmisiä kuolee.
Siviilien tappamisella on venäläisessä sodankäynnissä pitkät perinteet. Luoja tietää, mistä julmuus kumpuaa. Ehkäpä 200 vuotta kestänyt mongolien valtakausi jätti jälkensä.
Suomi sai ilmaterrorista osansa talvi- ja jatkosodassa. Maamme oli onneksi harvaan asuttu, aseet tehottomampia ja myöhemmin jatkosodassa Neuvostoliiton päärintama Saksa.
Silti 105 päivää kestäneessä talvisodassa Neuvostoliiton pommikonelaivueet ehtivät pommittaa Suomea yli 2 700 kertaa, eli keskimäärin 25 kertaa päivässä.
Siviileitä pommittamalla kansaa ei saada antautumaan, ja Ukraina on elävä esimerkki.
Sotamuseossa Suomenlinnassa on esillä Armi Hillevi Metsäpellon valokuva, mekko ja nukke, jonka pää sirpale oli lävistänyt. Armi kuoli talvisodan ensimmäisenä päivänä Helsinkiin pommituksissa.
Töölöläistyttö oli äitinsä kanssa liikkeellä, kun puna-armeijan pommikoneet ilmestyivät ja alkoivat kylvää pommeja kaupunkiin.
Armi ja hänen äitinsä Cecilia Metsäpelto pakenivat Kampin linja-autoasemalle, jossa suuri joukko ihmisiä valmistautui lähtemään pääkaupungista. Pommi osui aivan aseman viereen, ja perheen ainoa lapsi, enkelikasvoinen Armi menehtyi sirpaleista ja paineaallosta. Äiti haavoittui.
Suomi otti pikkutytön kuolemasta kaiken propagandahyödyn irti, ja Armista on tullut laajemminkin lapsiuhrien symboli.
Talvisodan kotirintaman pommituksissa kuoli noin 1 000 henkeä, valtaosa siviilejä.
Neuvostoliitossa asui talvisodan alkaessa 50 kertaa enemmän väkeä kuin Suomessa: 170 miljoonaa, kun Suomessa taas asui 3,7 miljoonaa ihmistä.
Asukasmäärään suhteutettuna Neuvostoliitossa olisi pitänyt siis kuolla talvisodassa pommeihin 50 000 siviiliä, jos sota olisi iskenyt samassa suhteessa kotirintamalle. Suomalaisilla ei moiseen valtioterroriin ollut resursseja, eikä haluja.
Arviot toisessa maailmansodassa kuolleista siviileistä Saksassa ja Japanissa vaihtelevat, mutta ovat luokkaa 400 000 henkeä. Silti liittoutuneiden pommitukset eivät murtaneet Saksaa.
Suomessa kansa pikemminkin tiivistyi ilmaterrorin edessä kotirintamalla. Ajateltiin, että kyllä me täällä pärjätään, jos kerta tekin siellä juoksuhaudoissa.
Putin tietää, että ilman ydinaseita Ukrainaa ei laiteta polvilleen ja pakoteta rauhaan ilmasta käsin. Silti Venäjä iskee raukkamaisesti kerrostaloihin, kun Ukrainan maaleina ovat sodankäynnille välttämätön huolto ja polttoaineet.
Putinin pitäisi tietää, että valtioterrorismi vain voimistaa vastarintaa ja antaa vastapuolelle verrattoman propaganda-aseen.
NL:n ja Venäjän sotarikokset ovat jääneet rankaisematta, koska maa on ollut voittajapuolella. Ehkä ne jäävät nytkin, mutta kansa muistaa.
Kirjoittaja on MT toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
