Dokumentti paljastaa luomutuotannon vaietut puolet: Myyntikatteet 176 prosenttia tavanomaisia tuotteita korkeammat

Luomutuotannossa saa käyttää tiettyjä biologisia torjunta-aineita. Kuva: Yle

”Luomutuotteiden myyntikatteet olivat keskimäärin 176 prosenttia korkeammat kuin tavanomaisten tuotteiden”, Ulkolinjan Luomuviljelyn nurjat puolet -dokumentissa todetaan.

Tieto on Sveitsin markkinoilta ja perustuu taloustieteilijä Mathias Binswangerin laskelmiin kahden suuren kauppaketjun myymistä luomutuotteista. Olisi hedelmällistä selvittää sama asia yhtä tarkasti Suomessa.

Binswangerin mukaan luomutuotteille on perusteltua noin 20 prosenttia korkeampi kate verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin, mutta ei sen enempää.

Perustelut luomun huikeille katteille löytyvät Binswangerin mukaan suurista kauppaketjuista ja niiden tavasta pitää luomun katteet tarkoituksellisesti tavanomaisia tuotteita korkeampina. Hän toteaa, että kuluttajat maksavat luomutuotteista liikaa ja tuottajille voisi maksaa luomusta nykyistä enemmän.

Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu on pari vuotta sitten puhunut vastaavaan sävyyn kaupan tavasta hinnoitella luomua. Voisi siis kuvitella, että suomalaiset kaupat eivät ole kovin erilaisia verrattuna eurooppalaisiin verrokkeihinsa.

Kaupan tavassa toimia ei sinänsä ole mitään väärää, mutta tuskin se edistää luomutuotannon kasvua, joka on EU:n tavoite. Viime vuosina on nimittäin ollut selvää, että luomutuotteiden hintojen nousu on ylittänyt kuluttajien kipukynnyksen ja luomun myynti on laskenut ympäri Eurooppaa.

Monen mielikuvissa luomutuotanto voi tarkoittaa hyvin luonnonmukaisia olosuhteita, mutta dokumentti rikkoo tämän käsityksen. Tässä kohtaa on myös hyvä todeta, että dokumentti ei käsittele Suomen tai minkään muun Pohjoismaan luomutuotantoa.

Dokumentissa vieraillaan saksalaisella luomutilalla, joka on tuhansien hehtaarien kokoinen, lypsylehmiä on puolitoista tuhatta ja lypsyrobotti lypsää 200–250 lehmää tunnissa. Paikallisia rotuja ei tarvitse olla.

Kuva saksalaiselta luomutilalta. Luomutuotannossa ei ole merkittäviä rajoituksia siihen, kuinka teollistunutta tuotanto saa olla. Kuva: Yle

Luomutiloilta löytyy myös epäkohtia eläinten hoidossa. Asia ei ole lopulta kovin yllättävää, sillä massasta löytyy aina tapauksia, joissa on toimittu väärin. Vaikka eläinten laiminlyönti on yksiselitteisesti väärin, ei dokumentissa avata syitä laiminlyönnille.

Myös espanjalaisilta luomukasvihuoneilta paljastuu lisää epäkohtia: tehotuotanto kukoistaa, paperittomille työntekijöille maksetaan liian vähän palkkaa ja kasvihuoneiden lähettyvillä on työläisten slummeja.

Aivan viimeisenä dokumentissa näytetään erikoinen tapaus siitä, miten ranskalainen osuuskunta on päättänyt poistaa luomumerkin myymistään tuotteista, vaikka tuotanto on edelleen luomua.

Perustelu on erikoinen: osuuskunta uskoo luomumerkin poistamisen pelastavan luomutuotannon. Kuluttajat eivät heidän käsityksensä mukaan edes katso tuotetta, jos siinä on luomumerkki, koska merkki yhdistetään automaattisesti kalliimpaan hintaan.

Vaikuttaa hullunkuriselta, mutta ehkä tilanne on todella nyt se, että luomumerkin poistaminen on järkevä ratkaisu.