
Suomen ensimmäinen lottomiljonääri jatkoi lehmien pitämistä: ”Rahapelit ovat tasa-arvoistaneet yhteiskuntaa”
Viimeistään Lotto teki pelaamisesta koko kansan huvia.
Lottopallot ovat vilisseet television ruuduissa 1970-luvulta lähtien. Kuva: Matti Björkman / LehtikuvaMilloin rahapelaaminen on alkanut nykyisellä Suomen alueella? Valtiotieteiden tohtori Riitta Matilaisen mukaan kysymykseen ei ole aukotonta vastausta. Ensimmäisiä arpajaiskeräyksiä on järjestetty Ruotsin valtakunnassa jo 1600-luvun puolella.
Matilainen on perehtynyt 2017 ilmestyneessä Helsingin yliopiston väitöskirjassaan suomalaisen rahapelaamisen historiaan.
”Ruotsin lakiin kirjattiin 1700-luvun alussa, että rahapelejä ja arpajaisia sai järjestää vain yhteiseksi eduksi, kuten kirkon kunnostamiseksi. Pitkä historiallinen kaari murtuu ensi vuonna, kun Suomen rahapelimarkkina avataan yksityiselle kilpailulle”, hän sanoo.
Lisäksi Ruotsin laissa kiellettiin jo 1700-luvulla osallistuminen ulkomaisiin arpajaisiin. Tällä kirjauksella haluttiin turvata se, että rahapeleihin käytetyt varat jäävät omaan maahan.
Matilaisen mukaan tämäkin vuosisatainen mentaliteetti katkeaa, kun ulkomaiset yhtiöt pääsevät Suomen pelimarkkinoille heinäkuusta 2027 lähtien.
Vuonna 1889 säädetyssä rikoslaissa kiellettiin kaikki rahapelaaminen, mutta poikkeuksen muodostivat tavara-arpajaiset. Suomi oli tällöin osa Venäjän keisarikuntaa.
Kieltolain aika päättyi vuonna 1926, kun ensimmäiset raha-arpajaiset järjestettiin Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin tukemiseksi. Urheiluvedonlyönti lähti Suomessa liikkeelle hevoskilpailuista, koska totalisaattori laillistettiin 1927.
”Kansakuntaa rakennettiin kovaa tahtia, ja vastaitsenäistynyt Suomi halusi nousta muiden länsimaiden tasolle. Kerran kuukaudessa järjestetyt raha-arpajaiset olivat loppuunmyytyjä aina talvisotaan saakka”, Matilainen kertoo.
Suurimmissa kaupungeissa oli jo 1920-luvulla ulkomaalaisten ja yksityisten liikemiesten omistamia raha-automaatteja.
Ne aiheuttivat runsaasti paheksuvaa kirjoittelua sanomalehdissä. Vuonna 1938 perustettu Raha-automaattiyhdistys sai yksinoikeuden peliautomaatteihin.
Toto-raveja mainostettiin Suonenjoen keskustassa 1960-luvulla. Kuva: Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelmaVeikkaus perustettiin 1940 talvisodan jälkeen rahoittamaan suomalaista urheilua. Kansainvälisesti tarkasteltuna vedonlyönti alkoi Suomessa poikkeuksellisen varhain.
”Veikkaus saatiin nopeasti pystyyn asevelihengellä, ja myös Työväen Urheiluliitto (TUL) meni siihen mukaan perustajajäseneksi. Jalkapallo-ottelut olivat alusta lähtien suosituimpia vedonlyöntikohteita”, Matilainen kertoo.
Jatkosodan aikana rintamalla pystyi veikkaamaan jopa kaupunkien välisten mottitalkoiden tuloksista, ja rahapeliautomaatteja vietiin myös valloitettuun Itä-Karjalaan.
Moskovan välirauha solmittiin syyskuussa 1944, ja Yle alkoi lukea pian radiossa vakioveikkausrivejä. Matilaisen mukaan Yleisradio ja muukin media on antanut valtavasti hyväksyttävyyttä rahapeleille.
”Uhkapelaaminen on paradoksaalisesti tasa-arvoistanut Suomea. Traagisinta suomalaisessa kulttuurissa on se, että myös lapset on opetettu rahapelaamaan.”
Lottotyttö Hilkka Kotamäki vieraili Centrumin rautaosastolla Orivellä 1970-luvulla. Kuva: Työväenmuseo WerstasLottopallot vilistivät suomalaisten televisioissa ensimmäisen kerran jo 1971. Seuraavana vuonna arvonnat alettiin näyttää televisiossa parhaaseen katseluaikaan lauantai-iltaisin.
”Suomen ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki kuoli juuri muutama vuosi sitten. Hän oli aikansa supermegajulkkis ja seksisymboli, joka kiersi ympäri maata. Lotto räjäytti pankin ja tasa-arvoisti kehityksen, sillä naisetkin pelasivat sitä”, Matilainen sanoo.
1970-luvulla voittajat tulivat vielä usein julkisuuteen, mutta nykyisin lottomiljonäärit haluavat pitää voittonsa salassa. Matilaisen mielestä Veikkaus on ollut Suomessa todella taitava markkinoimaan lottovoittajien tarinoita.
Suomen ensimmäinen lottomiljonääri oli nivalalainen Hilkka Pylkkö, joka voitti hieman yli miljoona markkaa vuonna 1973. Veikkausasiamies-lehden mukaan viljelijäperheen äiti jatkoi entiseen tapaan tilan lehmien hoitoa.
Rahapelaamisesta tuli Suomessa eri yhteiskuntaluokkia, maalaisia ja kaupunkilaisia sekä naisia ja miehiä yhdistävä asia.
”Uhkapelaaminen on paradoksaalisesti tasa-arvoistanut Suomea. Traagisinta suomalaisessa kulttuurissa on se, että myös lapset on opetettu rahapelaamaan. Eihän kukaan esimerkiksi vahtinut lapsuudessani 1980-luvulla rahapeliautomaatteja”, Matilainen sanoo.
Nainen tarkistamassa oikeaa veikkausriviä kioskin seinällä olevasta näyttölaitteesta Helsingissä vuonna 1953. Kuva: Journalistinen kuva-arkisto NasakuvaRahapelaamisen tuottoja on ohjattu runsaasti hyvinvointivaltion rakentamiseen. Erityisesti urheilua, kulttuuria, nuorisoa, järjestöjä, tiedettä ja Suomen akatemiaa on rahoitettu veikkausvoittorahoilla.
”Järjestöjen vastuulle on jätetty Suomen järjestelmässä kaikkein marginaalisimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten asunnottomat ja huumeidenkäyttäjät. Hallituksen tekemät järjestöjen rahoitusleikkaukset rikkovat tämän yhteiskuntasopimuksen”, Riitta Matilainen sanoo.
Hänen mukaansa meidät on opetettu rahapelaamaan jo 1930-luvulta lähtien. Monille ovat tuttuja hokemat ”Kansanterveydelle” ja ”Suomalainen voittaa aina”.
Pelaaminen on mahdollistettu kaupoissa, kioskeissa, baareissa ja huoltoasemilla, ja Veikkaus siirtyi nettiin myös maailmaan ensimmäisenä rahapeliyhtiönä.
”Ehkä nostalgisoin 1950-luvun maitobaarin Pajatsoa, mutta se on aivan eri asia kuin verkossa tapahtuva rahapelaaminen. Aikaisemmin rahapelaamista pystyi hallinnoimaan kansallisvaltiossa, mutta netissä voit pelata missä vaan, milloin vaan ja kenen kanssa vaan”, Matilainen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






