Tietokirjoja hankitaan kirjastoihin yhä vähemmän – nämä lainat ovat nousukiidossa

Lastenkirjallisuuden lainauksessa tehtiin jo kolmantena vuonna peräkkäin ennätys. Lainoja oli viime vuonna 38 miljoonaa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Kirjastojen kirjalainaus kasvoi tuoreiden toimintatilastojen mukaan viime vuonna noin neljä prosenttia toissa vuodesta. Kasvu selittyy lastenkirjallisuuden lainauksen nousukiidolla.

Lastenkirjallisuuden lainauksessa tehtiin jo kolmantena vuonna peräkkäin ennätys. Lainoja oli viime vuonna 38 miljoonaa. Myös lastenkirjallisuuden hankintamäärät ovat kirjastoissa nousseet.

Aikuisten kaunokirjallisuuden lainaus on puolestaan pitkään, pienin notkahduksin, pysynyt noin 20 miljoonan lainan vuositasolla. Myös hankinnat ovat pitäneet pintansa.

Aikuisten tietokirjallisuuden lainaus oli sen sijaan hienoisessa reilun prosentin laskussa. Lainoja oli yhteensä runsaat 16 miljoonaa. Pudotus selittyy pitkään jatkuneella tietokirjahankintojen vähentymisellä.

Suomen kirjastoista tehtiin viime vuonna yhteensä noin 85 miljoonaa lainaa eli noin 15 lainaa henkeä kohti. Fyysisiä käyntejä oli lähes 51 miljoonaa eli keskimäärin yhdeksän käyntiä jokaiselle.

Järvenpäässä lastenkirjallisuuden lainaus kasvoi viime vuonna peräti noin viidenneksen. Kymmenessä vuodessa kasvua on ollut lähes 90 prosenttia.

”Onnistumisen taustalla on päämäärätietoinen lukemaan innostaminen. Asian eteen on tehty hurjasti töitä kirjastossa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Panostamme siihen, että kynnys lainaamiselle ja lukemiselle olisi alhainen. Mietityillä täydennyshankinnoilla pidämme yllä kysyttyjen kirjojen hyvää saatavuutta”, kertoo lasten ja nuorten palveluiden vastaava kirjastonhoitaja Sonja Belinskij Järvenpään kaupunginkirjastosta.

Kirjaston yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa on tiivistä. Perusopetuksen koulukirjastojen kehittäminen on keskitetty kaupunginkirjastolle.

Viime vuonna aikuisten tietokirjallisuuden kirjastohankinnat vähenivät koko maassa keskimäärin 14 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenessä vuodessa vuosittainen hankintojen taso on vähentynyt runsaat 40 prosenttia.

Kokoelmasupistuksista huolimatta aikuisten tietokirjojen lainaus on vähentynyt vuodesta 2014 vain hieman yli 13 prosenttia.

Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista vastaava palvelupäällikkö Sonja Hakkarainen kertoo, että aineistomäärärahaan ei ole Tampereella vuosiin tullut korotuksia.

”Samalla määrärahalla on hankittava sekä fyysisiä kirjoja että suhteellisen arvokkaita e-aineistoja. Vaikka e-aineistot ovat tärkeitä, ne eivät kaikilta osin ainakaan toistaiseksi ole korvanneet fyysisten kirjojen kysyntää. Tämän seurauksena fyysiseen aineistoon on käytettävissä suhteessa vähemmän rahaa, mikä rajoittaa mahdollisuuksiamme vastata asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin”, hän kuvailee.

Hakkarainen pitää haasteena myös tarjonnan yksipuolistumista.

”Isommat kustantamot julkaisevat tietokirjoja usein samoista hittiaiheista. Onneksi Suomessa on myös pienempiä kustantamoja, jotka keskittyvät muunlaiseen tietokirjallisuuteen.”

Hakkarainen näkee tietokirjallisuudella tärkeän roolin myös tekoälyn aikakaudella.

”Tekoälyn tarjoama tieto ei ole useinkaan luotettavaa tai perustu oikeisiin lähteisiin, kun taas perinteisessä tietokirjallisuudessa lähteet ja tiedon tarkkuus ovat yleensä paremmin varmistettuja ja niihin voi luottaa. Siksi uskonkin, että tietokirjallisuuden rooli luotettavan tiedon lähteenä tulee säilymään.”

The Blues Brothers -elokuvan (1980) legendaarisessa kohtauksessa "veljekset" kysyvät baarin pitäjältä, millaista musiikkia täällä yleensä soitetaan. Baarin pitäjä vastaa: "Voi, meillä on molempia: meillä on countrya ja westerniä." Lajityypit edustavat baarissa musiikillisen avaruuden ääripäitä.

Dystooppisessa kirjastotulevaisuudessa tietokirjallisuutta kysyttäessä saisi vastauksen: "Voi, meillä on molempia, julkisuuden henkilöiden elämäkertoja ja muistelmia."

Näin pitkällä ei Suomessa olla, mutta tietokirjallisuus on kirjastoissa vahvassa luisussa.

Kirjastojen tuoreessa valtakunnallisessa kokoelmakyselyssä kirjastot ilmoittivat kohdistavansa mahdolliset kirjallisuuden hankintasupistukset keskeisesti tietokirjallisuuteen. Kakkosena tulee kaunokirjallisuus puolta vähemmillä maininnoilla. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankinnat sen sijaan ovat suojeltuja.

Raportissa todetaan, että supistuvat määrärahat tarkoittavat myös kokoelman monipuolisuuden kaventumista. Tietokirjoista hankitaan kysytyimmät teokset, kaunokirjallisuudessa marginaalisemmat kaunokirjallisuuden lajit jäävät hankkimatta.

Kirjastojen kokonaismenot olivat vuonna 2024 noin 366 miljoonaa euroa, josta painettuihin kirjoihin käytettiin noin 25 miljoonaa euroa. Se on noin seitsemän prosenttia kokonaismenoista.

Kirjastolaissa kirjastojen keskeisenä tehtävänä on ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa. Nyt kokoelmien uudistumisvauhti on hidas: kirjoja hankitaan selvästi vähemmän kun kokoelmasta niitä poistuu. Kymmenessä vuodessa kirjakokoelmat ovat supistuneet kuudella miljoonalla kirjalla.

Kirjoja myös kierrätetään yhä enemmän toimipisteiden ja kuntien välillä. Vähemmillä kirjoilla selviäminen on tehokasta kokoelmien hyödyntämistä. Hyllytilaakin tarvitaan vähemmän.

Asian kääntöpuoli on, että kokoelmat ovat kirjaston ydintä. Kokoelmasta tulee asiakkaalle yhä useammin näkymätön, kun uutuuksia saa lähinnä varaamalla. Utelias kirjastonkäyttäjä kohtaa entistä harvemmin maailmoja, joista ei aiemmin tiennyt mitään.