Kannattaako öljylämmityksestä luopuminen taloudellisesti? Ehkä, mutta sen voi tietää vasta vuosien kuluttua

Öljylämmitteisten omakotitalojen määrä on pienentynyt vauhdilla. Hämeenlinnalaisen Markku Levolan omakotitalo lämpesi aluksi kokseilla, sitten öljyllä ja nyt maalämmöllä. Viimeisin muutos tehtiin vuonna 2022. Kuva: Kimmo Haimi

Ei hätää – ainakaan ihan jokaisessa öljylämmitteisessä omakotitalossa. Valtion maksimissaan neljän tuhannen euron tuki öljylämmityksen vaihtamiseen on loppunut, mutta rahaa voi edelleen saada takaisin vielä toista kautta.

Mikäli vakituisessa asuinrakennuksessa on öljylämmitys ja vähintään kaksi tienaavaa asukasta, korotettuna kotitalousvähennyksenä on mahdollista saada avustusta suuremman summan takaisin omalle tilille.

”Vuonna 2020 alkanut hakuaika tukeen, jolla öljylämmityksiä on vaihdettu fossiilittomiin vaihtoehtoihin, on nyt ELYssä päättynyt. Sen mahdollinen jatkaminen edellyttäisi uusia poliittisia ja taloudellisia päätöksiä”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ilkka Hippinen alustaa.

”Sain juuri äsken tarkat luvutkin. Myönteisiä tukipäätöksiä öljystä luopumiseen on tehty kaiken kaikkiaan 31 687 ja maakaasusta luopumiseen 1 160.”

”Korotettua kotitalousvähennystä on lisäksi saanut vuosien 2022 ja 2023 noin 17 000 ihmistä”, Hippinen jatkaa.

Ympäristöministeriöllä ei ole tarkkaa laskelmaa siitä, kuinka paljon keskimääräinen lämmitysöljyn käyttö kyseisissä lämmitysjärjestelmän vaihtokohteissa on ollut, mutta valistunut arvaus on, että luku on 2 000-3 000 litraa vuodessa.

Muutos on jo päästöjenkin kannalta merkittävä.

Öljykattiloita on kotimaisissa omakotitaloissa tämänkin vuoden jälkeen vielä kymmeniä tuhansia. Kuva: Jarkko Sirkiä

Pääasiassa Helsingin ja Tampereen välisissä kohteissa toimiva Kantaputki tekee sivutöinään omakotitaloihin kuutisenkymmentä maalämpöremonttia vuodessa. Yleensä yritys keskittyy isompiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Järvenpään sosiaalisairaalan modernisointiin.

Sinne porattiin 48 kaivoa, ja suurissa kohteissa kaivot voivat olla jopa 250–300 metrisiä.

”Omakotitaloissa, mitkä ovat olleet meidän asiakkaita, öljyn kulutus on tyypillisesti ollut luokkaa 2 000-2 500 litraa vuodessa”, Jorma Askolin kertoo.

Askolinin titteliksi on yhtiön nettisivuilla laitettu lämpöpumppuguru jo vuodesta 1997, joten perspektiiviä hänellä riittää.

”Maalämpö tällaiseen normaaliin kohteeseen maksaa noin 23 000 euroa, ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä puolestaan neljä–viisi tuhatta vähemmän.”

”Kannattaa kuitenkin huomioida, että maalämmön rakentamisessa työn osuus on huomattavasti suurempi. Siitä on siten mahdollista saada suuremmat kotitalousvähennykset”, Askolin vinkkaa.

Työn osuuden korostuminen johtuu lähinnä lämpökaivon poraamisesta.

Aivan tarkkaa hintaa öljylämmityksen vaihtamiselle on etukäteen vaikea, ellei jopa mahdoton antaa. Muuttujia on niin paljon.

”Teräsputken on ulotuttava maan päältä vähintään kaksi metriä kallion sisään. Jos kallio on heti pinnassa, putkea tarvitaan vähemmän. Esimerkiksi Hämeenlinnan alueella putkea laitetaan tavallisesti 15–20 metriä”, Askolin kertoo.

Teräsputki taas maksaa vajaat sata euroa metriltä.

Kodin lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on iso projekti, jonka takaisinmaksuaikataulua voi haarukoida, muttei oikeastaan tietää varmaksi.

Ensin pitäisi tietää remontin loppusumma, sitten lämmitysöljyn ja sähkön tuleva hintakehitys ja kolmanneksi omakotitalon arvioitu jälleenmyyntihinta sekä lämmitysjärjestelmävaihdon osuus kyseisestä hinnasta.

Laskelmaa hankaloittaisi merkittävästi vielä se, jos siihen lisättäisiin vaihtoehtoiskustannukset, todelliset tai kuvitellut.

Se on kuitenkin selvä, että mikäli pannuhuoneen öljykattila on jo muutoinkin käyttöikänsä lopussa, päätös uudesta järjestelmästä kuitenkin helpottuu ainakin jonkin verran.

Satakunnassa työskentelevä kiinteistönvälittäjä Mikko Okkonen sanoo suoraan, että haja-asutusalueilla öljylämmityksen vaihtaminen moderniin järjestelmään kannattaa tietyssä mielessä aina, muttei koko summaa välttämättä saa ulosmitattua tulevalta ostajalta.

”Kuvitellaan vaikkapa 40 tuhannen euron talo kaukana taajamasta. Jos siihen tekee 20 tuhannen euron arvoisen remontin, ei talosta välttämättä saa kuuttakymmentätuhatta. Sen sijaan sen voi saada kyllä helpommin kaupaksi”, Okkonen pohtii.

Etenkin nuorta sukupolvea öljylämmitys saattaa arveluttaa, jopa ahdistaa. Siksikin Okkonen suosittelee pohtimaan sen vaihtamista.

”Ollaan rehellisiä, tässä tapauksessa vaihtamalla yleensä paranee.”

”Ei se öljylämmitystalo kaukana taajamasta kuitenkaan ole nuorille kauhean hehkeä ostokohde. Poikkeuksiakin tietysti löytyy, mutta yleensä se on näin”, Okkonen linjaa.

Öljylämmityksen vaihtajilla on mahdollisuus saada verotuksessa vielä vuosina 2025–2027 korotettua kotitalousvähennystä.