MT 100 vuotta sitten: Umpimähkäinen kalkitus on älytöntä

Kalkitsemisen tarpeellisuus puhutti Maaseudun Tulevaisuudessa syyskuussa 1925. Lukijoita kehotettiin tutkituttamaaan maaperä ennen kalkin levitystä. Kuvituskuva vuodelta 2022. Kuva: Pasi Leino

Maan happamuus ja viljelyskasvien menestyminen. Onko viljelysmaita kalkittava?

Aikaisemmin kirjoituksemme lukenut on varmaan tehnyt itselleen kysymyksen; onko sitten viljelysmaita lainkaan kalkittava?

Se, että kalkitus ei ole meillä yleensä levinnyt, tulee edellä esitettyjen maan happamuutta koskevien tutkimusten kautta hyvin ymmärrettäväksi. Meidän kaikki tärkeimmät viljelyskasvimmehan ovat ulkomaistenkin kokemusten mukaan sellaisia, jotka menestyvät hyvin kohtalaisesti happamassa maassa.

Tai kuka takaa, ettei meidän vehnä- ja ohralaatummekin ole voineet vuosisatain kuluessa luonnollisen valinnan kautta ”jalostua” sellaisiksi, että ne menestyvät hyvin verraten happamassakin maassa. [...]

Aikaisemmin olivat monet sitä mieltä, että happamuus olisi kokonaan maasta poistettava kalkitsemalla sitä niin paljon, että maa tulisi neutraaliseksi tai heikosti alkaaliseksi.

Nyttemmin kun tunnetaan, että eräät tärkeät kasvit eivät ollenkaan vaadi happamuuden kokonaan poistamista ja kun on saatu selville, miten suuria kustannuksia maan neutralisoiminen voi vaatia, on vaatimuksia tuntuvasti pienennetty. [...]

Noin 90 % Suomen viljelyskasvien satoarvosta tulee siis sellaisten kasvien osalle, jotka eivät vaadi neutraalia tahi alkaalista maata. Totta on, että tähän lukuun sisältyy myös apila, joka on tunnetusti kalkkia paljon kuluttava kasvi. [...]

Yksityisten maanviljelijäin on syytä ryhtyä kalkitsemaan maitaan vain sikäli kuin ne ovat asianmukaisesti tutkitut. Umpimähkään suoritettu kalkitus ei ole suositeltava.

Tilanhoitajaa haettiin Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksella syyskuussa 1925. Kuva: Kansallisarkisto

Visakoivuja myydään Padasjoella suuressa määrin.

Metsähallituksen virkatalo ja yhteisömetsäin hoito-osasto on päätöksellään t.k. 5 p:nä oikeuttanut virkatalolautakunnan Padasjoelta myymään jo tänä syksynä metsänhoitaja Einar Hougbergin pappilan hakamaasta ja Kalainsaaresta leimaamat visakoivut luvultaan 1,031 kappaletta.

Kyseellinen leimaaminen on vahvistetun metsätaloussuunnitelman periaatteita ja ohjausta noudattaen toimitettu. Tämä toimenpide on virkatalon metsien kasvulle ja kehitykselle hyödyksi.

Puitten myynti tapahtuu pappiloitten virkatalorahaston hyväksi ja toimitetaan se aivan kohdakkoin, joten ostajien tulee kiirehtiä tekemään niistä tarjouksiaan. Näissä puissa lienee visaa noin 500 kiloa.

Presidentti urheilukalastajana.

Tasavallan presidentti [L. K. Relander] matkusti keskiviikkona Perä-Pohjolan maatalousjuhlilta Rovaniemen lähellä olevalle Jaatilan Suvannolle, tunnetulle Kemijoen kalastuspaikalle, jossa hän viipyi seuraavan päivän taimenen onginnassa.