En tunne koirasi tapoja, joten pidä se kiinni lenkkipolulla

Oman koiran oikut ja eleet ovat omistajalle tuttuja, mutta muut niitä eivät välttämättä osaa tulkita. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koti|Lemmikit

21.7.202620:30

Kolumni

Henna Lääveri

Myönnän, on ihanaa katsottavaa, kun oma koira pääsee kirmaamaan vapaana sydämensä kyllyydestä. Terrierin riemulla ei ole rajaa, kun tassuista saa kerrankin ottaa kaiken irti.

Minulle näky on harmiton, sillä tunnen tutun koiran ilmeet ja oikut vuosien varrelta. Mutta millaista on katsoa tilannetta toiselta puolelta? Se ihanasti lenkkipolulla vastaan kirmaava pikkukaveri on muille ulkoilijoille ventovieras. Siitä, juokseeko koira ohi, hyppääkö iloisesti vasten vai näkyvätkö seuraavaksi kulmahampaat, ei voi ennakkoon tietää.

Pystyn melko suurella varmuudella itse lähes aina ennustamaan, mitä perheemme koira seuraavaksi keksii. Vieraan koiran kohdalla näin ei kuitenkaan ole, ja lähestyvä vapaa eläin tuo mukanaan pienen pakokauhun.

Joitakin vuosia sitten Tampereella mielipahaa ja pelkoa aiheutti Kaupin kaupunginosan pururadoilla ja metsäpoluilla vapaan kirmannut koira. Aggressiivisia kohtaamisia muiden koirien kanssa sattui useita.

Kuten moni muu tamperelainen, huomasin itsekin karttavani koko aluetta. Miten olisin uskaltanut kohdata koiran, jonka sielunelämää en tunne? Tai vaihtoehtoisesti, miten olisin kohdannut koiran, joka ehkä lukee minun elekieltäni tavalla, joka provosoi sitä?

Kova ääni ei aina kerro aggressiosta. Seurasin toukokuussa juttukeikallani koirien ohitustreeniryhmän harjoituksia, joissa ääntä riitti, mutta suoraa aggressiota ei näkynyt. Ryhmän kokoonkutsuja Tuuli Heinikainen myös korosti, että välillä rähinä on vain rähinää, ei koiran halua hyökätä.

Koiraihmisenä jokainen katukuvassa ja puistossa nähty koira ilahduttaa. Tiukkapipona muistutan kuitenkin myös kiinnipitomääräyksistä kesällä. Metsästyslain mukaisesti koirat on pidettävä kytkettyinä tai välittömästi kytkettävissä 1.3.–19.8. välisenä aikana.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.