Kolme kolmekymppistä miestä retropuvuissa laulamassa saunomisen ihanuudesta suomenruotsin Vöyrin murteella. Tällainen esitys vetosi ruotsalaisiin maaliskuun alussa niin vahvasti, että länsinaapuri lähettää tällä kertaa Euroviisuihin suomalaisyhtyeen.
Maaseudun Tulevaisuus pääsi haastattelemaan KAJ’ta keväisessä Helsingissä, jonne kolmikko ehti yhdeksi tiiviiksi päiväksi viisuhulinan keskellä.
”Helt galet”, eli ”aivan hullua”, kuuluu kuin yhdestä suusta, kun KAJ’n jäsenet Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård pääsevät kuvailemaan tunnelmiaan.
Tällaista pyöritystä heillä ei ollut mielessä viime syksynä, kun länsinaapurista tuli kutsu osallistua Melodifestivaleniin. Kyseisessä laulukilpailussa valitaan Ruotsin edustaja Euroviisuihin.
Melodifestivalenin finaalipaikka oli ensimmäinen yllätys, ja kilpailun voitto maaliskuun alussa se vasta yllätys olikin.
”Oli muuten äärimmäisen omituista heiluttaa finaalin lopuksi Ruotsin lippua”, Kevin Holmström muistelee.
”Toivottavasti voimme pitää viisuissa edes pinssejä, joissa olisi Suomen lippu”, Axel Åhman pohtii.
Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård perustivat etunimiensä alkukirjainten mukaan nimetyn huumoriryhmä KAJ’n lukioikäisinä vuonna 2009. Nyt he ovat tehneet yhdessä musiikkia yli 15 vuotta ja heillä on melkoinen katalogi kappaleita esitettäväksi. Tämän vuoksi he eivät ole huolissaan siitä, että jäisivät yhden viisuhitin ihmeiksi.
Pitkä esiintymiskokemus antaa itsevarmuutta myös Euroviisuihin, joka on urheilukilpailuja lukuun ottamatta maailman katsotuimpia tv-ohjelmia. Vuonna 2024 ohjelma tavoitti yli 160 miljoonaa katsojaa.
Kevin Holmström huomauttaa, ettei esiintyjä kuitenkaan näe lavalta miljoonia tv-katsojia, vaan pelkästään paikalla olevan yleisön.
”Meidän kannaltamme on siis lähes sama, olemmeko lavalla Vaasassa vai Baselissa, kunhan muistamme Baselissa väistellä tv-kameroita.”
KAJ esiintyy Sveitsin Baselissa viisujen ensimmäisessä semifinaalissa 13. toukokuuta ja mahdollisesti myös finaalissa 17. toukokuuta.
”Olemme nyt suomalais-ruotsalaisen veljeyden edustajia Euroopassa.”
KAJ’n alkuperäinen ajatus oli edustaa Melodifestivalenissa Svenskfinlandia, eli ruotsinkielistä Suomea. Ennen finaalia kävi selväksi, että myös suomenkielinen Suomi otti kolmikon omakseen, sillä Bara bada bastu -kappale nousi musiikin suoratoistopalvelu Spotifyssa ykköseksi sekä Ruotsissa että Suomessa.
”Suomalaisilla on tapana kannustaa omiaan maailmalla. Mukavaa, että meistä tuli koko kansan juttu”, Axel Åhman pohtii.
”Olemme nyt suomalais-ruotsalaisen veljeyden edustajia Euroopassa”, Jakob Norrgård jatkaa.
”Meitä on jo buukattu suomenkielisille festareille kesäksi. Odotan, että pääsemme tapaamaan suomenkielisiä faneja”, Kevin Holmström lisää.
Tässä Åhman–Norrgård–Holmström-järjestyksessä kolmikko muuten yleensä vastaa kysymyksiin ja täydentää toistensa lauseita.
Kun Maaseudun Tulevaisuus haastatteli KAJ’ta edellisen kerran koronakesänä 2020, ryhmän jäsenet pohtivat, että Pohjanmaan maaseudulla kasvaminen oli opettanut heille tee se itse -asenteen, sillä pikkupaikkakunnalla kaikki pitää tehdä itse.
Pohjalaisuudesta on todennäköisesti ollut etua siinä, että suomenkieliset suomalaiset ovat ottaneet KAJ’n omakseen. Norrgård pohtii, että Pohjanmaan ruotsinkieliset ikään kuin putoavat jonnekin suomenkielisten suomalaisten, etelärannikon suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten väliin olematta kuitenkaan mitään näistä, vaan olemalla omaleimaisesti ruotsinkielisiä pohjalaisia.
Kuuluisat suomenruotsalaiset Alexander Stubbista Tove Janssoniin tuppaavat olemaan pääkaupunkiseudulta eivätkä Pohjanmaalta. Axel Åhman pohtii, että ruotsinkielisinä pohjalaisina KAJ edustaa sellaista suomenruotsalaisuutta, joka jää yleensä vähälle huomiolle tai kokonaan pimentoon.
”Omien juurien korostamisessa on jotain erottuvaa, sillä olemme selkeästi jostain, kuuleehan sen jo meidän murteestamme. Ehkä se on maanläheistä ja siksi viehättävää”, Åhman jatkaa.
Kevin Holmström nostaa esille sen, etteivät he osaa suomea täydellisesti.
”Emme tietenkään ole ylpeitä tästä puutteellisesta suomen kielen taidosta”, Holmström lisää.
Kielitaidon vähättely taitaa tosin mennä perisuomalaisen vaatimattomuuden piikkiin. Vaikka haastattelu käydäänkin ruotsiksi, bändin jäsenet juttelevat levy-yhtiön väen kanssa aivan sujuvasti suomeksi.
Vöyrin kunta on hyötynyt kotikunnan poikien menestyksestä siinä määrin, että kunta päätti maaliskuussa palkata viestintävastaavan koordinoimaan lisääntynyttä matkailua (Svenska Yle, 21.3.).
Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoituksen (16.3.) mukaan KAJ’n menestys on puolestaan antanut lisäbuustia kylähengelle. Kun KAJ’n jäsenet kuulevat tästä, he ottavat kehut kylähengen nostattamisesta suurena kunnianosoituksena.
”Koko tähänastinen uramme on perustunut kyläjuhliin ja siihen, että paikalliset ovat halunneet tukea työtämme ostamalla lippuja”, Kevin Holmström kuvailee.
Suuri ja tärkeä kysymys kuuluu, luullaanko Euroopassa tämän jälkeen, että sauna on ruotsalainen juttu. Ruotsinkielisessä kappaleessa sanotaan selkeällä suomen kielellä ”sauna”, ja esityksessä vihdotaan ja heitetään löylyä oikein urakalla.
Axel Åhman vakuuttaa, ettei suureen huoleen ole aihetta.
”Totta kai joku satunnainen tv-katsoja voi hämääntyä, mutta viisupiireissä tiedetään hyvin, että tänä vuonna Ruotsia edustavat suomalaiset.”
Mikä muuten on kunkin henkilökohtainen suosikkisauna?
”Paras sauna on se, jota voi edes sillä hetkellä kutsua omakseen. Syksyllä ja talvella saunominen on parasta, sillä kylmällä säällä saunomiseen tulee ihan uusi kierre”, kertoo Axel Åhman.
”Minulla on taloyhtiön saunassa jokaviikkoinen saunavuoro. Siellä kelpaa saunoa kattojen yllä”, vastaa puolestaan Jakob Norrgård.
”Paras sauna on mökillä, sillä siellä on kaikki, mitä ihminen rentoutumiseen tarvitsee”, kertoo puolestaan Kevin Holmström.
Kysytään lopuksi, onko joku saunafirma ryhtynyt Suomen puolivirallisten saunasuurlähettiläiden sponsoriksi. Vastaus tulee parin sekunnin miettimisen jälkeen.
”Ei muuten ole. Ihan noin niin kuin tiedoksi”, Åhman naurahtaa.
