Mummojen opit romukoppaan: nyt kaikki tuhlailemaan!
”Tiedämme että kaikki menisi paremmin, jos tuhlaisimme rahamme, emmekä säästäisi sukan varteen. Syylliset tähän kurjuuteen ovat meidän mummot ja paapat”, väittää Simo Ralli.
”On älytöntä kituuttaa, jos kerta tuhlaamalla saamme itsellemme tavaraa ja palveluita, mutta myös töitä ja toimeentuloa”, sanoo Simo Ralli. Kuva: Jarkko Sirkiä15.11.202519:45
Voit myös kuunnella kolumnin Simo Rallin kertomana:
Viime aikoina on toitotettu meille tavallisille tallaajille, että meidän pitäisi kuluttaa enemmän. Ostaa tavaraa ja palveluita, muuten säästämme itsemme hengiltä. Suomen talous ei nouse suosta, ellemme avaa kukkaroidemme nyörejä.
Hesarin pääkirjoituksessa kerrottiin, että emme uskalla kuluttaa, kun työsuhde voi katketa. Paradoksi on, että jos emme kuluta, työsuhde katkeaa entistä varmemmin.
Kun nämä uutiset tulivat, muistelin, että emme ole ensimmäistä kertaa tässäkään jamassa. Tarkistelin vanhoja juttuja ja kuinka ollakaan, vuonna 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen hallitus ja asiantuntijat käskivät meidät ostotalkoisiin, kuluttamaan surutta enemmän.
Ikävä kyllä, emme uskoneet silloinkaan ja talouskasvua Suomi ei ole nähnyt pariin kymmeneen vuoteen. Velkarahalla on porskutettu. Mikä siis vialla?
Tiedämme että kaikki menisi paremmin, jos tuhlaisimme rahamme, emmekä säästäisi sukan varteen. Miksi kuitenkin jemmaamme rahoja patjan alle, pahempia aikoja odottamaan?
Miksi teemme näin, vaikka tiedämme että meillä menisi paremmin, jos tuhlaisimme. On älytöntä kituuttaa, jos kerta tuhlaamalla saamme itsellemme tavaraa ja palveluita, mutta myös töitä ja toimeentuloa.
Syylliset tähän kurjuuteen ovat meidän mummot ja paapat. Nuo sodan aikana, tai sen jälkeen syntyneet, Suomen kukoistukseen vieneet puurtajat.
Kun minä olin lapsi, minulle annettiin lahjaksi säästöpossu. Sinne oli tärkeää laittaa joka hilu mitä kotitöistä, viikkorahana tai pulloja keräämällä sai.
Lapsesta asti meille kerrottiin kuinka tärkeää on säästäminen, sitten voi joskus ostaa jotakin pysyvää ja hyödyllistä. Turhan ostajat eivät kauaa kylillä hillu. Säästäminen on miljoonan alku!
Vanhemmat ja isovanhemmat eivät heittäneet mitään pois. Kaikki säästettiin, sitähän voi joskus tarvita vaikkapa leipäpussin sulkijoita.
Tähän maailmaan on meidät suomalaiset kasvatettu, ja nyt toitotetaan, että se on kerta kaikkiaan väärin. Ei ole ihme, että olemme hämillämme.
Aion nyt lopettaa sukupolvia kestäneen virheen ja opettaa tuon uuden suomalaisen uuteen kuluttamisen kulttuuriin!
Minulle kävi tuuri ja minusta tuli isoisä. Bonuspappa sopevalle tyttärelle. Aion nyt lopettaa sukupolvia kestäneen virheen ja opettaa tuon uuden suomalaisen uuteen kuluttamisen kulttuuriin!
En anna lapselle lahjaksi säästöpossua, ostan ison ja kestävän kauppakassin. Sellaisen mihin mahtuu tavaraa.
Minä vien pilttiä lastenvaunuilla kauppakeskuksen käytäville. Mikään ei ole parempaa koulutusta tulevaan, kuin nukahtaa tavarapaljouteen ja tarjouskuulutuksien ihaniin melodioihin.
Jos löydämme maasta euron, tuumimme heti mihin sen voisi mennä tuhlaamaan ja samalla pohdimme, saisiko naapurin Reino nyt töitä.
Jos ei omat rahat piisaa, aina voi vähän lainata.
Olen ollut jo kauan huolissani nykynuorten trendistä: he eivät juo alkoholia. Fiksut nuoret eivät juo enää viinaa, eivätkä tupakoi. Se ei tee hyvää meidän kansantaloudelle.
Minulla on onneksi kahdeksantoista vuotta aikaa opettaa tyttöä tavoille, juomaan sivistyneesti paljon alkoholia ja polttamaan kunnolla kessua. Pointtina se, että jos et sitä tee, paapalle ei ole enää terveydenhuoltoa.
Opetetaan siis lapsemme tavoille, jotka olisi pitänyt opettaa jo kauan sitten. Korjataan vanhat virheet ja kulutetaan.
Jos ei omat rahat piisaa, aina voi vähän lainata. Markkinatalous on nerokas idea, joka toimii käytännössä hamaan tappiin saakka, kunhan ei säästetä!
Kirjoittaja on maanviljelijä Teuvalla ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
