Tiesitkö: Huopatossu keksittiin Venäjällä ja tuli meille varsin myöhään kulkukauppiaiden mukana

Monella on huopatossulla on erityinen suhde, eivätkä ne ole mihinkään hävinneet.

Tuotteet ovat nykyään arvostettuja design- ja ekotuotteita, kun taas 1900-luvulla massatuotanto teki niistä jokaisen kukkarolle sopivia. Nyt niitä valmistetaan taas vähemmän, ja hinta asettuu 100–200 euroon.

Lampaanvillan huovutustaito keksittiin Aasian paimentolaiskansojen keskuudessa jo tuhansia vuosia sitten.

1700-luvulla Venäjällä keksittiin tapa huovuttaa kokonainen jalkine yhdestä palasta ilman saumoja. Kengän venäjänkielinen sana valenki tarkoittaakin "huovuttamalla tehtyä". Huopatossujen valmistustaito tuli Suomeen 1800-luvulla Karjalan kautta kiertävien venäläisten laukkukauppiaiden ja tossuntekijöiden mukana.

Suomalaiset oppivat taidon nopeasti, ja ensimmäinen huopikastehdas perustettiin meille vuonna 1896. Jämsän seudusta muodostui suomalaisen huopatossuteollisuuden keskus, jossa pitkiä perinteitä vaalivat yhä Partalan kylässä Lahtisen Huopatehdas ja Alhon Huopatehdas.

Ennen sähkön käyttöönottoa vuonna 1932 huopajalkineet valmistettiin sielläkin käsivoimin.

Alex Lahtinen ryhtyi valmistamaan huopikkaita kotitilansa saunassa. Kuva: Christian Trippe

Lahtisten yli satavuotiseen huopatarinaan voi tutustua Suomen käsityön museossa 12.9.–5.12. näyttelyssä HUOPA – Sata vuotta suomalaista käsityötä.

Perheyrityksen tarina sai sai alkunsa, kun Alex Lahtinen ryhtyi valmistamaan huopikkaita kotitilansa saunassa. Pienestä perheyrityksestä kasvoi vuosikymmenten aikana tunnettu suomalainen huopaosaaja. Neljä sukupolvea on vienyt yritystä eteenpäin, samalla kun ympäröivä maailma on muuttunut monella tavalla.

Museon avoimessa pajassa, jossa voi kokeilla millaisia esineitä huopapaloista voi toteuttaa.