Kun oma keho muuttuu vieraaksi – millaista hoitoa voi saada vaihdevuosioireisiin?

Gynekologi Kia Lampi kertoo, että naiset eivät useinkaan tunnista esivaihdevuosioireitaan. Unettomuutta, kuivaa ihoa ja mielialan vaihteluita saatetaan ihmetellä pitkään ennen lääkäriin hakeutumista ja silloinkin voi saada väärän diagnoosin.  Kuva: Tero Kyllönen / Yle

Mikä on, kun hyvillä unenlahjoilla siunattu ei pystykään enää nukahtamaan tai heräilee yöllä tunnin välein? Paino nousee ja ahdistaa. Iho kutisee ja niveliä särkee. Hikikarpalot nousevat otsalle tuon tuostakin. Pinna on kireällä ja tekisi mieli ärähtää paitsi puolisolle ja lapsille, jopa kaupan kassalle, joka ei ole tehnyt mitään väärää.

Kuka tämä hirviö on? Kysymystä joutuu pohtimaan liki jokainen nainen tultuaan tiettyyn ikään, jolloin itseään ei meinaa enää tunnistaa samaksi ihmiseksi kuin ennen.

Naisten menopaussi eli vaihdevuodet, esivaihdevuosista puhumattakaan, tuntuvat olevan yhä jonkinlainen mysteeri oirekirjoineen ja hoitomuotoineen. Kuka saa hoitoa, millaista ja milloin?

Puolet ihmisistä on naisia, joten terveyden päälle käyvä oireilu koskee suurta osaa maapallon väestöstä.

Ylen asiaohjelma Akuutti pureutuu vaihdevuosiin jaksossaan Hiton vaihdevuodet!

Essi Sivulalle vaihdevuosioireet tulivat täytenä yllätyksenä jo alle kolmekymppisenä lapsettomuushoidoissa. Kuva: Tero Kyllönen

Ohjelmassa kokemuksiaan kertoo Essi Sivula, joka kuuli vaihdevuosistaan lapsettomuushoidoissa jo alle kolmekymppisenä.

Kaisa Hemming-Kyrö puolestaan sekoitti omat oireensa sydänkohtaukseen.

Toimittaja Ani Kellomäki käy gynekologi Kia Lammen tutkimuspöydälle ja kysyy parhaat avut vaihdevuosioireisiin.

Ohjelmassa perehdytään myös tapaukseen, jossa gynekologi Maija Kajan nousi otsikoihin saatuaan kirjallisen varoituksen valvovalta viranomaiselta Valviralta. Syynä varoitukseen oli osalle potilaista suositellut tavallista isommat hormoniannokset tapauksissa, joissa tavanomainen annos ei ollut helpottanut oireita.

Vaihdevuosien hoito jakaa selkeästi lääkärien mielipiteitä, jolloin potilaalle on usein arpapeliä, millaista hoitoa oireisiinsa saa. Turhan usein potilaan on oltava sinnikäs saadakseen tarvitsemansa avun.

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä. Siksi estrogeenilisä on toistaiseksi tehokkain lääkehoito vaihdevuosioireisiin. Yleensä hoitoon lisätään myös keltarauhashormoni.

Hoidolla on sekä edullisia että haitallisia vaikutuksia pitkäaikaisterveyteen. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan hormonihoito lisää laskimotukoksen riskiä ja pitkäaikaisessa hoidossa rintasyövän riskiä.

Moni sinnittelee vaivojensa kanssa ottamatta vastaan hormonihoitoja syövän pelossa.

On kuitenkin huomattava, että myös hoitamaton, pitkittynyt unettomuus käy terveyden päälle, mielenterveydestä ja työkyvystä puhumattakaan. Moni hormonihoidon aloittanut kokee suurta helpotusta saatuaan ”entisen itsensä” takaisin.

Vaihdevuosien kutsuminen leikillisesti viihdevuosiksi ylittää oireista kärsivän ärsytyskynnyksen takuuvarmasti. Siitä on viihtyminen kaukana, kun aivosumu estää ajattelun.

Sarjassa Hormonit Elena (Karoliina Blackburn) ja Patrik (Robin Svartström) yrittävät ottaa selvää itsestään, toisistaan ja haaveistaan. Kuva: © Dionysos Films

Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa esitetään myös fiktiivistä komediaohjelmaa nimeltä Hormonit. Siinä tuore, vaihdevuosi-ikäinen pariskunta sekoilee hormonihuuruissaan. Henkilöhahmot ovat melko teennäisiä, mutta on koheltaminen ajoittain viihdyttävääkin.

Erinomaista sarjassa on se, että katse käännetään myös miesten hormonaalisiin muutoksiin, kuten testosteronin tuotannon vähenemiseen, josta puhutaan harvoin.

Andropaussin tyypillisiä oireita ovat elinvoimaisuuden heikkeneminen, väsymys, ärtyneisyys, masennus, sukupuolisen halukkuuden väheneminen, erektiohäiriöt, hikoilu, muistin heikkeneminen, lihasmassan ja -voiman väheneminen ja siihen liittyen keskivartalon rasvakudoksen lisääntyminen. Eli ei ole miehilläkään helppoa.

Pääasia on, että tietoa hormonaalisista muutoksista levitetään ja ihmiset saavat vaivoihinsa apua.