Äänikirjapalvelut kilpailevat asiakkaista omilla tuotannoilla ja yksinoikeudella – "Tämä vuosi on läpimurto äänikirjoille"

Suomalaiset kuuntelevat äänikirjoina paljon kotimaisia teoksia. Kuunteleminen lomittuu helposti arjen muiden touhujen kanssa. Kuva: Jukka Pasonen

Työmatkoilla, kotitöiden ohessa, lenkillä. Suomalaiset kuuntelevat tällä hetkellä äänikirjoja ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana suomalaiset käyttivät sähköisiin äänikirjoihin noin 1,6 miljoonaa euroa.

Ääni- ja e-kirjapalvelu Storytelin asiakkaat kuuntelevat keskimäärin 2,5–3 kirjaa kuukaudessa.

"On paljon ihmisiä, jotka haluaisi viettää kirjojen kanssa enemmän aikaa, mutta arki ei anna myöten. Äänikirja on kätevä, kun sitä voi kuunnella samaan aikaan kun tekee muita asioita. Se vapauttaa aikaa kirjallisuudelle", Storytelin maajohtaja Mari Wärri sanoo.

Suomen käytetyin äänikirjojen kuukausimaksullinen suoratoistopalvelu on BookBeat. Parhaina kuukausina palvelussa kuunnellaan yli miljoona tuntia äänikirjoja. BookBeatilla on Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa yhteensä yli 100 000 käyttäjää. Suomessa käyttäjiä on kymmeniätuhansia, ja määrä kasvaa nopeasti.

Samalla tavalla kuukausimaksuihin perustuu myös Storytel. Yritys toimii Suomen lisäksi muiden Pohjoismaiden, Hollannin, Puolan, Venäjän, Espanjan, Turkin, Arabiemiraattien ja Intian markkinoilla. Yhteensä käyttäjiä on 720 900, joista noin puolet Ruotsissa ja loput muissa maissa.

Äänikirjoina suomalaisia näyttävät kiinnostavan erityisesti dekkarit ja elämäkerrat. Myös kotimaisuus tuntuu olevan valttia.

"Asiakkaaksi tullaan usein uutuuksien takia, mutta kukin etsii kirjoja oman makunsa mukaan. Asiakkaista on hirveän hauskaa, että voi käyttäytyä kuin kirjastossa, selailla ja kuunnella vähän sieltä täältä", BookBeatin Suomen liiketoiminnan kehityksestä vastaava Sari Forsström sanoo.

Lempikirjailijalta saatetaan kuunnella koko tuotanto, niin uudet kuin vanhatkin kirjat. Kustantamot ovat ahkerasti digitoineet vanhoja äänikirjoja, jotka on aikanaan julkaistu cd-levyillä tai kaseteilla. Tarjolla olevien klassikoiden määrä kasvaa koko ajan.

"Tavallaan rinnastumme perinteiseen kirjakauppaan, mutta asiakkaiden käyttäytyminen on toisenlaista. Kirjakaupoissa uutuudet korostuvat. Ne ovat meillekin tärkeitä, mutta eivät koko tarina", Forsström sanoo.

Myös lastenkirjat näyttävät kasvattavan suosiotaan äänikirjojen kuuntelijoiden joukossa.

"Olen tyytyväinen, kun kuopukseni rakentaa legoilla ja kuuntelee samalla äänikirjaa. Hän katsoo myös mielellään lastenohjelmia televisiosta, joten tämä on mukavaa vaihtelua", Forsström kertoo.

Kuukausimaksulliset, rajattomaan kuunteluoikeuteen perustuvat äänikirjapalvelut ovat tällä hetkellä Suomessa suosituimpia. Kysyntää on kuitenkin myös toisenlaiselle sovellukselle.

Elisa Kirjassa asiakas ostaa kirjan kertamaksulla, ja saa sen sitten omaksi digitaaliseen kirjahyllyynsä.

"Monelle se on edullisempaa kuin kuukausimaksullinen palvelu. Silloin myös saa kirjan omaksi, ja se säilyy itsellä", kertoo Elisa Kirjan liiketoiminnanjohtaja Helena Niemelä.

Elisa Kirjaan on kirjautunut satojatuhansia asiakkaita, mutta kirjojen ostomäärät vaihtelevat paljon. Äänikirjojen kysyntä näyttää kuitenkin kasvavan koko ajan.

"Tämä vuosi tulee selkeästi olemaan läpimurtovuosi äänikirjoille", Niemelä sanoo.

Yksi tapa erottua kilpailijoista on tarjota kirjoja, joita ei muualta saa. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen -kirja on äänikirjana ja e-kirjana yksinoikeudella Elisa Kirjalla samoin kuin Ilkka Remeksen Perikato.

"Kimi Räikkönen on ollut todella suosittu ja Remeksenkin kirja nousi heti myyntilistan kärkeen. Yksinoikeudella julkaistavien äänikirjojen valinnassa kuuntelemme paljon asiakkaita", Helena Niemelä Elisa Kirjasta sanoo.

Storytel puolestaan julkaisee tämän vuoden aikana 40 omaa äänikirjasarjaa, joista puolet kotimaisia. Samaa tahtia suunnitellaan myös ensi vuodelle. Varta vasten äänikirjoiksi kirjoitetut tarinat on jaettu kymmeneen tunnin mittaiseen jaksoon.

Hämeenlinnalainen kirjailija JP Koskinen on kirjoittanut kolme teosta suoraan äänikirjaksi: Ruosteinen sankari 1 ja 2 sekä Valkoinen kevät.

"Se on kuin televisiosarjaa kirjoittaisi. Tarina täytyy jakaa sopiviin paloihin ja jokaisen jakson loppuun täytyy kirjoittaa nousu. Jutun täytyy olla niin koukuttava, että kuuntelija jatkaa seuraavaan jaksoon", Koskinen kertoo.

Tasamittaisiin jaksoihin jaettua äänikirjaa täytyy suunnitella eri tavalla kuin perinteistä romaania. Nyt neljättä äänikirjaa kirjoittavalle Koskiselle rytmi on iskostunut takaraivoon.

Myös Koskisen perinteisiä romaaneja on luettu äänikirjoiksi. Jotkin äänikirjaversiot toimivat toisia paremmin.

"Tavallisessa romaanissa lukija näkee tekstin asemoinnin ja replikoinnin. Jos äänikirjan lukija ei ole erityisen hyvä ja lukee kovin monotonisesti, voi kuulijalle jäädä epäselväksi kuka puhuu."

Tätä nykyä Koskinen pohtii romaania kirjoittaessaan jo valmiiksi, miten hän voisi pienillä keinoilla tehdä siitä paremmin äänikirjaksi taipuvan. Tarina ei silti saa kärsiä.

"Kun kirjani ovat valmiita, luen ne ääneen kotona vaimolleni. Esimerkiksi toisto osuu helpommin korvaan kuin silmään. Siitä on tullut rutiini, tein sitä jo ennen kuin äänikirjat tulivat muotiin."

Eräs harmillinen puoli yksinoikeudella Storytelille kirjoitetuissa äänikirjoissa on. Vaikka kymmentuntinen teos vaatii yhtä paljon työaikaa kuin perinteinen romaani, ei äänikirjoista julkaista kritiikkejä perinteisissä medioissa. Kirjablogeissa Koskisen jaksomuotoisia äänikirjoja on arvioitu.

"Näiden kirjojen suhteen olen lukijapalautteen varassa, ne korvaavat kritiikin."

Lue myös:

Sata kirjaa myöhemmin