Yhteiskuntarauhan tukijat
”Jos me eri uskontokuntien edustajat tulemme toimeen keskenämme, ei ole mitään syytä, miksi jotkut muut eivät tulisi”, Yaron Nadbornik (keskellä) toteaa. Yhteistyö Atik Alin (vas.) ja Kaarlo Kallialan kanssa on jatkunut jo vuosia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPiispa Kaarlo Kalliala kaivaa henkilöllisyyspaperit lompakostaan vartiokopin edustalla. Kukaan ei pääse noin vain rautaportin taakse Helsingin juutalaiseen synagogaan.
Seuraavaksi saapuu Atik Ali, Suomen Islam-seurakunnan johtaja. Hänet valittiin huhtikuussa uskontojen yhteistyötä vaalivan Uskot-foorumin puheenjohtajaksi.
Yaron Nadbornik, Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja, toivottaa kaksikon tervetulleeksi. Nadbornik ja Kalliala ovat Uskot-foorumin varapuheenjohtajia.
Synagogan turvallisuutta on Nadbornikin mukaan jouduttu tehostamaan.
”Euroopassa on viime vuosina opittu siihen, että vartioimattomat juutalaiskohteet ovat niitä helppoja kohteita, joihin isketään. Esimerkkejä riittää, ikävä kyllä.”
Verilöylyjen kohteita ovat olleet muun muassa Pariisin Kosher-kauppa, Brysselin juutalaismuseo ja Toulousen juutalaiskoulu Lounais-Ranskassa.
Kun puheenjohtajisto siirtyy synagogasaliin, päähän asetellaan pieni miesten päähine, kipa. Myös valokuvaaja Kari Salonen saa omansa.
Kadulla ei kipa päässä kulkevia enää juuri näy. ”Ihmiset eivät halua ottaa sitä riskiä, että joku yksinäinen hörhö iskee.”
Pakolaisaalto saattaa Nadbornikin mukaan lisätä turvallisuusriskiä, koska tulijoiden keskuudessa esiintyy juutalaisvastaista ajattelutapaa.
”Monetkaan eivät näe eroa siinä, puhutaanko Israelin valtiosta vai Suomen juutalaisväestöstä.”
Nadbornik on viidennen polven helsinkiläinen. Suomesta tuli suvun kotimaa 1860-luvulla, kun Venäjän armeijan sotilas palveli täkäläisissä varuskunnissa ja jäi tänne asumaan.
Atik Ali korostaa toimivansa Uskot-foorumin puheenjohtajana kaikkien muslimien, niin sunni- kuin shiiamuslimienkin, edustajana. ”Meillä on vuoropuhelua jo olemassa.”
Puheenjohtajan oma tausta on tataarien pienessä seurakunnassa, jonka toiminta alkoi vuonna 1925.
Uskot-foorumiin kuuluu myös Suomen islamilainen neuvosto, johon on liittynyt parikymmentä eri järjestöä.
Monet muslimit kokevat Suomen ilmapiirin muuttuneen vihamieliseksi, kertoo viime viikolla julkistettu Helsingin yliopiston raportti.
Myös Uskot-foorumissa toimivat musliminaiset ovat kertoneet, kuinka pahasti heitä tuijotetaan julkisilla paikoilla.
Uskot-foorumi ei ole ottanut suoraan kantaa pakolaisten vastaanottokeskuksiin kohdistuneisiin rikollisiin iskuihin. Pariisin joukkomurhien jälkeen foorumi kuitenkin tuomitsi väkivallan keinona ajaa mitään päämääriä. Erityisen tuomittavaa on perustella väkivaltaa uskonnolla.
Helsingissä järjestettiin marraskuun terrori-iskujen jälkeen rauhankävely. Turussa tehtiin historiaa, kun piispa Kaarlo Kalliala isännöi ensimmäistä kertaa Turun tuomiokirkossa eri uskontoja edustavien ihmisten rauhantapahtumaa.
”Yhdessä emme tietenkään voineet rukoilla, mutta itse kukin saattoi lukea omia pyhiä tekstejään, jotka kertovat, miksi me torjumme väkivallan.”
Uskot-foorumi on toiminut vuodesta 2011, mutta uskontojohtajien säännölliset tapaamiset alkoivat jo viime vuosikymmenen alussa.
Aloitteen teki silloinen Tasavallan presidentti Tarja Halonen koko maailmaa järkyttäneiden New Yorkin terrori-iskujen jälkeen.
Suomi ei ole mikään takapajula uskontojen välisessä vuoropuhelussa. Tämä kävi ilmi, kun Atik Ali osallistui viime viikolla muslimien kansainväliseen kokoukseen Lontoossa.
”Olin kuvitellut, että Yhdistynyt Kuningaskunta olisi uskontojen välisessä dialogissa ja yhteistyössä meitä edellä. Muutama henkilö tuli kuitenkin kertomaan, että te olette kyllä hurjasti meitä edellä.”
Puheenjohtajisto on yhtä mieltä siitä, että Uskot-foorumin merkitys on viime aikoina kasvanut.
”Oletetaanpa, ettei tätä foorumia olisi. Nyt olisi kiire perustaa se”, Kalliala sanoo.
Toiminta uskontojohtajien kesken ei välttämättä kanna kansan syviin riveihin. Foorumissa onkin keskusteltu ruohonjuuritason vaihtoehdoista.
Esimerkkejä löytyy juutalaisten ja tataarimuslimien kesken järjestetyistä tilaisuuksista, Atik Ali kertoo.
”Meillä on ollut iät ajat kanssakäymistä Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa. Kun meidän jalkopalloseuramme Yolduz täytti 70 vuotta, yhtenä päätapahtumana oli jalkapallo-ottelu Yolduz vastaan Makkabi. Meille tällainen on täysin normaalia.”
Kansalaistapahtumien esteeksi nousee raha.
Foorumi on kitkutellut niin pienillä jäsenyhteisöjen varoilla, ettei edes toiminnanjohtajalle ole maksettu palkkaa.
Toiveena on saada kohtuullinen rahoitus valtion budjetista.
”Sen mukaan, kuinka arvokkaaksi meidän työmme koetaan”, Atik Ali toteaa.
Uskontojohtajat suhtautuvat pakolaisvirtaan realistisesti. ”Monikulttuurisuus ei ole uutta, mutta uutta on pakolaisten valtava määrä. Se on myös valtava haaste kunnille ja valtiolle”, Yaron Nadbornik toteaa.
Hän näkee epäluulojen ja piilorasismin takana tuntemattoman pelkoa.
”Kun juutalaisia alkoi tulla Suomeen 1800-luvun lopulla armeijan mukana, jotkut laskivat, että tähän tahtiin juutalaiset vievät kaikki työpaikat.”
”Helsinkiin tulleita maalaisiakin pidettiin 1800-luvun lopun lehtiartikkeleissa outoina ja pelottavina.”
Nadbornikin mukaan Uskot-foorumin toiminta on äärimmäisen tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle.
”Siinä mielessä on turvallinen olo, ettei meillä Suomessa ole havaittu yhtään radikalisoivaa imaamia.”
”Jos me eri uskontokuntien edustajat tulemme toimeen keskenämme, ei ole mitään syytä, miksi jotkut muut eivät tulisi.”
Tarja Halla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
