Stora Enson väki teki elämäntaparemontin
Stora Enso Metsä onnistui kaventamaan henkilöstönsä terveyseroja vuosien 2010–2014 hyvinvointiohjelman aikana.Samaan aikaan terveyserot ovat kasvaneet suomalaisessa väestössä.
Yhtiö päätti ulottaa kunnon ja terveyden kartoituksen koko henkilöstöön pelkkien riskiryhmien sijaan.
Viiden vuoden aikana henkilöstöä kannustettiin mielekkäisiin elämäntapamuutoksiin.
”Omat sukset sai polttaa, jos ei tykännyt hiihdosta. Feta-anjovis-kasvisvuokaan sai lisätä pekonia, jos ei muuten maistunut”, hyvinvointipalveluja tarjoavan 4event Oy:n johtaja Antti Äikäs kertoo.
”Tiesimme, että pysyvään muutokseen ei päästä loputtomalla itsekurilla vaan enemmänkin etsimällä itselle mielekkäitä muutoksia arjessa.”
2013–2014 aikana tehtyjen uusintakartoitusten tulosten perusteella kunto ja terveys parantuivat eniten ryhmässä, jossa mitattu kunto oli alussa alhaisin.
Keskimmäinen ryhmä paransi toiseksi eniten. Niillä, joilla kunto oli hyvä jo alkukartoituksessa, kunto pysyi samalla tasolla.
”Onnistuimme kaventamaan terveyseroja, vaikka se ei ollutkaan meidän tavoitteemme”, Stora Enso Metsän resurssijohtaja Sami Honkanen naurahtaa.
”Kun aloitimme ohjelman, meille oli tärkeää tavoitella riittävää terveyskunnon tasoa ja koko henkilöstön innostamista elintapojen muutokseen.”
Palautteen mukaan työntekijät eivät kokeneet terveyskartoitusta ikävänä tai tunkeilevana.
”Palaute on ollut myönteistä. Kartoituksen toteutustapaa pidetään onnistuneena, ja palveluissa arvostetaan henkilökohtaisuutta ja mahdollisuutta valita erilaisista vaihtoehdoista”, Honkanen toteaa.
63 prosenttia henkilöstöstä teki hyvinvointiohjelman aikana elämäntapamuutoksen.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
