Juhannus on kiireistä tapaturma-aikaa: Selvitä sijaintisi hätäpuheluita varten
Juhannuksen yleisimmät tapaturmat ovat kaatumisia ja liukastumisia. Hätäkeskuksissa riittää kiirettä eikä sinne saa soittaa tiedustelupuheluita.Kesäisin mökeillä sattuu onnettomuuksia, uimarit ja veneilijät joutuvat veden varaan, marjastajat eksyvät, festareilla loukkaannutaan ja kuumuus aiheuttaa sairauskohtauksia sekä maastopaloja.
"Kun muut lomailemat, niin meillä tehdään entistä enemmän töitä. Päivystäjät hätäkeskuksissamme ottavat vastaan esimerkiksi heinäkuussa yhteensä noin 60 000 puhelua enemmän kuin vuoden hiljaisempana aikana helmikuussa", viranomaisyhteistyön johtaja Juha-Veli Frantti toteaa.
Kesälomakohteissa matkustelevat eivät aina tiedä tarkkaa sijaintiaan, joka on oleellinen ja tärkeä tieto hätäkeskuspäivystäjälle.
"Hätäpuhelua soitettaessa tärkeää on tietää tarkka osoite tai sijaintipaikka, johon viranomaisapua pitää kiireellisesti saada. Tehokkain tapa välittää sijaintipaikan koordinaattitiedot hätäkeskukseen on soittaa hätäpuhelu 112 Suomi -sovelluksen avulla. Tällöin sijaintitieto välittyy suoraan hätäkeskustietojärjestelmään, eikä koordinaatteja tarvitse itse etsiä ja luetella", Frantti huomauttaa.
Hätäkeskuslaitos suosittaa kaikkia älypuhelimen omistaja lataamaan 112 Suomi -sovelluksen puhelimeen. Näin on tehnyt jo puoli miljoonaa, ja kuukausittain hätäkeskukset vastaanottavat jo noin 2 500 sovelluksen kautta soitettua hätäpuhelua.
LähiTapiolan selvityksen mukaan juhannuksen tavallisimmat loukkaantumiset liittyvät juuri vieraassa maastossa liikkumiseen. Juhannustapaturmista peräti 40 prosenttia kaikista juhannustapaturmista oli liukastumisia ja kaatumisia. Verrattuna kesäkuun muihin päiviin tai heinäkuiseen torstai–sunnuntai-jaksoon kaatumisia ja liukastumisia sattuu juhannuksena selvästi useammin.
"Kaatumisia sattuu liukkailla pinnoilla, kuten märillä terasseilla, laiturilla ja toki jonkin verran myös saunassa. Saunavahingot eivät kuitenkaan juhannuksena nouse korostuneesti esille. Sen sijaan hyvin tyypillistä on, että kaadutaan märällä nurmella esimerkiksi pihapeleissä tai että kompastellaan luonnossa", sanoo turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen.
"Saattaa olla, että juhannuksena ollaan mökkivieraina tai vaikkapa vuokramökillä juhlimassa. Ympäröivä luonto ei välttämättä ole ihan tuttua, jolloin tapaturmia voi sattua."
Juhannuskokot eivät korostu juhannuksen tapaturmatilastoissa. Kokkojen kanssa on sattunut vuosina 2012–2014 vähemmän vahinkoja kuin saunassa, jossa on LähiTapiolan tilastoissa kyseisinä vuosina sattunut 13 palovammaa ja 3 prosenttia tapaturmista.
"Kolmessa vuodessa vain yksi juhannuskokko on syttynyt räjähdysmäisesti, koska sytytysnesteenä on ollut bensiini", Määttänen kertoo.
"Juhannuksen tapaturmat sattuvat tavallisissa tilanteissa. Kannattaa siis muistaa, että usein on tärkeämpää olla yleisesti tilanteen tasalla kuin varautua poikkeustilanteisiin. Alkoholi saattaa olla osasyynä juhannustapaturmiin, eli toiminta kannattaa suhteuttaa siihen ja pitäytyä kohtuudessa."
Juhannuksen tapaturma sattuu useimmiten keskimäärin 43-vuotiaalle henkilölle, kun vertailuajankohtina eli muina kesäkuun päivinä tai heinäkuun viikonloppuna keski-ikä on alle 40 vuotta. Korvausmäärien valossa ne ovat selvästi vakavampia kuin muina vertailuaikoina. Juhannustapaturmien keskikorvaus on 970 euroa, kun keskikorvaus tavallisena kesäkuun päivänä on 900 euroa ja heinäkuun viikonloppuna 880 euroa.
Onnettomuuden sattuessa on tärkeää, että hätänumeroon soittaja ei joudu odottamaan linjalla. Sen vuoksi on tärkeää muistaa, että tiedustelusoitot eivät kuulu hätänumeroon.
"Etenkin juhannuksen alla hätänumerosta tiedustellaan paljon avotulen tekoon liittyviä asioita. Juhannuskokon polttamiseen liittyviä kyselyitä ei tule tehdä hätänumeroon 112 vaan alueellisiin pelastuslaitoksiin", Frantti muistuttaa.
"Otamme vastaan vuosittain yli kolme miljoonaa hätäpuhelua. Kiireisimpinä aikoina hätäpuhelujen määrä saattaa aiheuttaa yksittäisiä ruuhkapiikkejä. Esimerkiksi suurien yleisötapahtumien ja festareiden yhteydessä hätänumero saattaa joskus ruuhkautua", Frantti toteaa.
"Tällöin ei missään nimessä saa katkaista puhelua, vaan odottaa rauhassa vastaamista. Ruuhkatilanteessa soittaja kuulee nauhoitteen, jossa sanotaan: 'Älä katkaise puhelua. Olet hätäkeskuksen jonossa'. Ruuhkatilanteet ovat kuitenkin melko harvinaisia."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

