
Vapun pahimmat kännikalat löytyvät Pohjois-Suomesta – ruutanat humaltuvat koko talven mutta vappuna ne alkavat vähitellen selvitä
Ruutana tuottaa alkoholia lihassoluissaan selviytyäkseen pitkästä talvesta hapettomissa olosuhteissa. Juttu on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa vappuna 2022.
Ruutanat viettävät talven 1,2 promillen humalassa lammen pohjassa isossa porukassa. Kuva: Timo FilpusTällä hetkellä, kun monien vappu on vasta alkamassa, ruutanan muutaman kuukauden pituinen viinanhuuruinen putki on loppumassa ainakin Etelä-Suomessa.
Kun jäät sulavat, loppuu myös ruutanan elimistössä tapahtuva alkoholikäyminen nopeasti. Asiasta kertoo eläinfysiologian emeritusprofessori Matti Vornanen Itä-Suomen yliopistosta.
Pohjois-Suomen lammikoissa saattaa olla vielä kännikaloja paksun jään vuoksi. Ruutanaa esiintyy Kittilän ja Sodankylän rajoille asti.
”Ruutanalle talvesta toipuminen voi olla aika rankkaa ja kestää muutaman viikon. Kyllähän se jonkinnäköinen krapula tietysti on. Keväällä kalan on poistettava etanoli itsestään ja se alkaa muodostaa uusia proteiineja elimistössään. Ruutanan on oltava kutukunnossa keväästä elokuuhun asti.”
Alkoholi on ruutanalle elinehto.
Ruutana elää pienissä lammissa, joissa ei ole saatavilla lainkaan happea jää- ja lumikerroksen vuoksi. Hapettomat olosuhteet tekevät ruutanan elimistöön maitohappoa. Poistaakseen maitohapon ruutana muuttaa sen lihassoluissaan etanoliksi eli alkoholiksi, Vornanen kertoo.
Koska alkoholia muodostuu jatkuvasti sen elimistössä, alkoholia poistuu kidusten kautta veteen.
Ruutana on erikoinen kala, sillä vain kultakala pystyy sen lisäksi tuottamaan alkoholia elimistössään. Kuva: Matti VornanenRuutana valmistautuu talveen keräämällä syksyllä muun muassa maksaan ja lihaksiin runsaasti glykogeenia, joka toimii energiavarastona. Glykogeeni hajotetaan glukoosiksi ja maitohapoksi sekä lopuksi etyylialkoholiksi ruutanan kudoksissa.
”Promillemäärä on 1,2 senkin jälkeen, kun kidusten kautta poistuu alkoholia veteen. Sen korkeammaksi promillemäärä ei nouse. Se on siis etanolipöhnässä, joka vastaa törkeän rattijuopumuksen rajaa”, Matti Vornanen sanoo.
”Se on siis etanolipöhnässä, joka vastaa törkeän rattijuopumuksen rajaa.”
Ei ole tietoa, miten ruutana itse kokee humalan. Talvisin se mököttää lammen pohjalla liikkumattomana yhdessä muiden ruutanoiden kanssa. Voisi ajatella, että kala on aikamoisessa tuuterissa. Onko asia näin?
”Liikkumattomuus ei johdu alkoholista vaan siitä, että ruutana vähentää energiankulutustaan selviytyäkseen talvesta. Kaikki elintoiminnot hidastuvat eikä kala esimerkiksi juuri näe mitään verkkokalvon toiminnan heiketessä.”
Jo puolen promillen humala voi tehdä ihmiselle kömpelyyttä. Ruutanaa ei viinanhuuruisuus muuta kuitenkaan kömpelöksi, Vornanen sanoo.
”Kömpelyyttä saattaa tehdä kylmän kohmeisuus, kun ruutana alkaa toipua talvesta. Toisaalta kala on itsessään kömpelö verrattuna esimerkiksi mateen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





