
Tiesitkö, että myös sinun kotisi tai mökkisi piirustukset saattaa olla mahdollista ostaa netistä vain 15 eurolla?
Lupapiste tarjoaa kattavat sähköiset palvelut rakennetun ympäristön toimialoille. Asiointi helpottaa ja nopeuttaa viranomaisten työtä, mutta tuo samalla erilaisia riskejä ja haavoittuvuuksia.
Taloja Loviisan asuntomessuilta kesältä 2023. Loviisan kunta ei ole mukana Lupapiste Kaupassa. Kuva: Marja SeppäläLupapiste on valtakunnallisesti toimiva sähköinen lupapalvelukokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden hakea rakennetun ympäristön lupia ja arkistoida niitä digitaalisesti.
Useimmille suomalaisille Lupapiste on tuttu ensisijaisesti rakennusvalvonnan kautta. Lupapiste-palvelu tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden rakennuslupien hakemiseen sähköisesti jo yli 70 prosentissa Suomen kuntia. Samalla Lupapiste myy rakennusvalvonnan arkistoon tallennettuja lupahakemusasiakirjoja halukkaille ostajille 15 eurolla.
Lupapistettä käytetään myös yleisten alueiden ja ympäristönsuojelun lupahakemusten sähköisessä asioinnissa ja arkistoinnissa.
Lupapisteen ohessa toimii myös Lupapiste Kauppa. Verkkokauppa ei ole kunnille pakollinen, mutta 54 kuntaa on myöntänyt jälleenmyyntioikeudet viranomaisten Lupapisteen sähköiseen pysyväisarkistoon arkistoimalle julkiselle aineistolle, joka on merkitty jälleenmyytäväksi.
Viranomainen arvioi, mitä asiakirjoja voidaan antaa.
Hiljattain rakennetun talon rakennuspiirustukset löytyvät pelkän katuosoitteen avulla tai katsomalla paikan palvelusta löytyvästä kartasta. Lupapiste Kaupasta on saatavilla talojen pääpiirustuksia ja mahdollisesti muita erityissuunnitelmia, kuten kiinteistön vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtosuunnitelmia. Myös vanhempaa aineistoa digitoidaan palveluun jatkuvasti.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkee asiassa monia ongelmia.
”Kunnan rakennusvalvonnan asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja, ja oikeus niiden saantiin perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin.”
Hänen mukaansa julkisuuslaki lähtee siitä, että asiakirjan pyytävä henkilö tekee pyynnön viranomaiselle saada asiakirja, jonka jälkeen viranomaisessa työskentelevä virkamies tai muu palvelussuhteessa oleva henkilö ratkaisee virkavastuulla sen, onko tiedot pyytävällä oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta.
Viranomainen arvioi, mitä asiakirjoja voidaan antaa, ja jos ei anneta, on perusteltava lain nimenomaiseen säännökseen, miksi tietoja ei voi antaa.
”Asiakirjojen julkisuus ei tarkoita sitä, että asiakirjoja voidaan pitää saatavilla ilman viranomaiskontrollia erityisesti, jos ne on yhdistettävissä henkilötietoihin.” Tomi Voutilainen
Julkisuuslaissa ei ole säädetty viranomaiselle toimivaltaa antaa yksityiselle yritykselle tehtäväksi tällaisen tietopalvelun tuottamista.
”Kaiken kaikkiaan tässä näyttää nyt siltä, että kunnat ovat alkaneet kehittämään yrityksen kanssa palvelua, jonka toiminnallisuuksille ja toteutukselle ei löydy lainsäädännöllistä pohjaa. Koska viranomaisen asiakirjojen antamisessa käytetään julkista valtaa ja kysymys on julkisesta toiminnasta, on tällaisen palvelun toiminnan perustuttava lakiin ja palvelussa on noudatettava tarkoin lakia”, Voutilainen sanoo.
Voutilainen huomauttaa, että palveluun sisältyy myös vakavampia riskejä.
”Näitä tietojahan voidaan hyödyntää esimerkiksi rikosten suunnittelussa. Tiedot saattavat olla joidenkin rakennusten osalta myös kiinnostavia vieraan valtion edustajille ja tällaisena kasaumana ne ovat turvallisuusriski. Puolustusvaliokunta kiinnittikin huomiota rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä näihin kasaumaongelmiin.”
Vastuu papereiden sisältämistä tiedoista jää palvelua pyörittävän yrityksen mukaan kuntien rakennusvalvonnasta vastaaville.
”Aineisto koostuu lupahakemusasiakirjoista. Kaupassa näkyy vaan se aineisto, jonka viranomainen on luokitellut sellaiseksi, että sitä voidaan jaella”, Cloudpermit Oy:n asiakkuusvastaava Paula Vahtola kertoo.
”Kuntien viranomaiset luokittelevat materiaalit tiedonohjaussuunnitelmansa mukaisesti. Tietoturva-luokiteltua aineistoa ei Lupapisteessä ole sallittu käsiteltävän. Viranomaiset voivat halutessaan piilottaa julkisten kohteiden asiakirjat, jos siihen on hyvä syy”, Vahtola toteaa.
”Kuka tahansa voi kuitenkin ostaa Lupapisteestä yksityisten henkilöiden rakennuttamien talojen lupahakemusasiakirjoja ilman virallista tunnistautumista, mutta näiden ostotapahtumasta jää lokitiedot palveluun. Julkisuuslain mukaan lupahakemusasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.”
Rakennusvalvonnan asiakkaalla on edelleen mahdollisuus pyytää asiakirjoja suoraan rakennusvalvonnasta.
”Palvelut toimivat hyvin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.” Kari Syrjänne
Cloudpermit Oy on kokonaan suomalainen yritys, joka työllistää tällä hetkellä 80 henkeä. Sen suurin omistaja on Vaaka Partners Oy, joka on suomalainen itsenäinen pääomasijoitusyhtiö. Cloudpermit Oy toimii Kuntien Tieran kanssa solmitun puitesopimuksen ja siinä määriteltyjen toimintavaatimusten pohjalta.
”Puitesopimuksessa on määritelty tarkat vaatimukset liittyen esimerkiksi käytettävyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan. Me täytämme nämä vaatimukset”, vakuuttaa Cloudpermitin maajohtaja Kari Syrjärinne.
Vaatimusten täyttymistä seurataan sopimuksen mukaisella palvelunhallintaprosessilla, johon kuuluu esimerkiksi säännöllinen tietoturva-auditointi.
Cloudpermit puolestaan sopii asiakassopimukset suoraan kuntien kanssa. Kunnat siis päättävät itse, mitkä yrityksen tarjoamat palvelut ne haluavat ottaa käyttöönsä.
”Palvelut toimivat hyvin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä”, Kari Syrjärinne toteaa ja lisää, että vastaavaa rakennetun ympäristön palvelukokonaisuutta ei ole missään muualla maailmassa, paitsi Pohjois-Amerikassa, jossa Cloudpermit toimii Suomen lisäksi.
”Onhan muutos ollut hurja.” Kari Syrjänne
Lupapiste valittiin vuoden Digipalveluksi vuonna 2022. ”Lupapisteen ansiot ovat monipuoliset sekä omana palvelunaan että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana”, palkinnon myöntöperusteissa todettiin.
”Onhan muutos ollut hurja, jos miettii, että ennen Lupapistettä vain isoimmilla kaupungeilla oli sähköisiä rakennetun ympäristön asiointityökaluja. Työ kuitenkin jatkuu, ja tällä hetkellä edessä on iso muutostyö rakennuslakien muuttuessa”, Syrjärinne kertoo.
Käynnissä on myös muun muassa Ryhti-hanke, jonka tehtävänä on vuosina 2020–2024 luoda perusta koko maan kaavoitus- ja rakennuslupatiedon digitaaliselle hyödyntämiselle.
”Sanommekin, että työn alla on Lupapiste 2.0.”
Lupapisteen tausta
Lupapiste oli alun perin ympäristöministeriön tilaama palvelu, jonka lähtökohta on vuonna 2009 Vanhasen hallituksen toimesta käynnistetty Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe). Ohjelman aikaisen kilpailutuksen voitti ohjelmistoyritys Solita, josta myöhemmin irtautui Cloudpermit.
Sade-ohjelma päättyi vuonna 2015, jonka jälkeen Kuntien Tiera Oy kilpailutti palvelun uudelleen. Solita yhtiöitti Lupapiste liiketoiminnan vuonna 2017.
Vuonna 2020 Kuntien Tiera suoritti uuden kilpailutuksen johon perustuva puitesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2021.
Suomen 309 kunnasta Lupapisteen palvelun on ottanut käyttöön jo yli 220 kuntaa, mikä on noin 72 prosenttia Suomen kunnista. Lupapiste Kauppa on käytössä 54 kunnassa.
Cloudpermitin liiketoiminta on ollut toistuvasti tappiollista.
Palveluun on rekisteröitynyt jo yli 300 000 käyttäjää, yli 7 500 viranomaiskäyttäjää sekä yli 700 yritystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







