Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Kun eläkeläisillä on yleensä joku harrastus, niin ajattelin sitten, että ostan tuollaisen junan"

    Reijo Sarantila voisi lakimuutoksen myötä taas asettua Ukko-Pekan kuljettajan paikalle. Aiemmin ikäraja oli 68 vuotta.
    Reijo Sarantila voisi lakimuutoksen myötä taas asettua Ukko-Pekan kuljettajan paikalle. Aiemmin ikäraja oli 68 vuotta. 

    Juna tuo pääkaupunkiseudulle joulun viikonloppuna.

    "Kun eläkeläisillä on yleensä joku harrastus, niin ajattelin sitten, että ostan tuollaisen junan."

    Reijo Sarantila teki junien parissa myös työuransa: ensin lämmittäjänä, sitten kuljettajana ja myöhemmin muissa VR:n tehtävissä.

    Silti valtavan Ukko-Pekka-veturin kunnostus ja liikennöinti jaksavat innostaa. Veturin toimintavarmuus perustuu jatkuvaan huoltoon ja tarkkailuun.

    "On sitä välillä ehtinyt juniin kyllästyäkin. Diesel- tai sähköveturit eivät kiinnosta pätkääkään, nykyjunien ajaminen on enemmän automaattikoneen hoitamista. Höyryveturissa on niin paljon tekemistä sekä ajaessa että huollossa, että niihin ei pitkästy."

    Nyt Sarantila toimii Höyryveturimatkat 1009 Oy:n toimitusjohtajana. Juna kulkee talkoohengellä eikä porukalle makseta palkkaa. Työtä riittää ja uusille talkoolaisille olisi tarvetta.

    "Olen yrittänyt jo kysellä jatkajaa, mutta moni ei tähän hommaan uskalla ruveta."

    Höyryveturissa on niin paljon tekemistä sekä ajaessa että huollossa, että niihin ei pitkästy.

    Ukko-Pekalla on edessään kiireinen viikonloppu joulukauden avajaisissa pääkaupunkiseudulla. Sunnuntaina mukana matkustaa myös joulupukki.

    Höyryjunassa pääseekin varmasti joulutunnelmaan: Sen tuoksuista, äänistä, nostalgisesta sisustuksesta ja vauhdin hurmasta riittää virikkeitä kaikille aisteille.

    Junan saaminen liikkeelle ei ole ihan yksinkertaista: konetta on etukäteen lämmitettävä kokonainen vuorokausi. Pesässä palaa hiiltä.

    "Haimme torstaina lisää vaunuja Pieksämäeltä", Sarantila kertoo.

    "Nyt mahtuu mukaan hieman yli 300 henkeä. Veturissa pääsee matkustamaan erityisellä lipulla."

    Matkat kiinnostavat hänen mukaansa vaihtelevasti: Joskus eivät kaikki mahdu mukaankaan, toisaalta viime heinäkuu oli hyvin hiljainen.

    Byrokratian pyörittämisessä on omat kommervenkkinsa. Liikennöintiluvan lisäksi kaikki yksittäiset aikataulut on hyväksytettävä Liikenneviraston kanssa kapasiteettivarauksen saamiseksi.

    "Toiminnan rahoittaminen esimerkiksi tilavuokrineen ei ole halpaa. Kaikki kulut on katettava lipputuloilla, emme ole saaneet avustuksia oikein mistään hakemuksista huolimatta", Sarantila kertoo.

    Esa Räisäsen hanskat olivat vielä aamulla puhtaan valkoiset.  "Maailman paras hitsari", kommentoi Reijo Sarantila veturinkorjaajaansa.
    Esa Räisäsen hanskat olivat vielä aamulla puhtaan valkoiset. "Maailman paras hitsari", kommentoi Reijo Sarantila veturinkorjaajaansa. 

    Ukko-Pekka on nimetty presidentti Pehr Evind Svinhufvudin mukaan. Mallin vetureita valmistettiin yhteensä 22, tämä kappale vuonna 1948.

    Suomen toinen toimiva Ukko-Pekka on VR:n omistuksessa, se veti Suomen viimeisen aikataulun mukaisen höyrymatkustajajunan 22.5.1975 kello 8.15 Pieksämäeltä.

    Sarantilan Ukko-Pekan tallikaverina majailee Tr1-sarjan tavarajunaveturi Risto, joka on puolestaan nimetty Risto Rytin mukaan.

    Suomessa höyryjuna on varsin harvinainen näky, mutta esimerkiksi Britanniassa niitä liikennöi satoja. Eri junamallien bongailu, trainspotting, on yleinen harrastus.

    Myös Ukko-Pekka pääsi englantilaiskäsiin 1990-luvulla, jolloin höyrykoneharrastaja Nigel Sill osti sen. Hän myi veturin Sarantilalle ja hänen kumppaneilleen vuonna 2014 jäätyään eläkkeelle.

    "Sill oli englantilainen herrasmies, olin jo hänen aikanaan mukana toiminnassa pidemmänkin ajan. Englannissa harrastus on paljon pidemmällä", Sarantila kuvailee.

    Britanniasta löytyy myös suomalaisia vetureita: Ilta-Sanomien jutun mukaan maan suurimmat veturit ovat Suomesta sinne viedyt Risto ja Ukko-Pekka (IS 28.11.2015). Englantilaisvalmisteiset veturit ovat huomattavasti sirompia, sillä ne on rakennettu maan vanhoja ja mutkittelevia rautateitä silmällä pitäen.

    Melkoinen mörssäri Ukko-Pekka on myös suomalaisessa mittakaavassa. Se on Valtion Rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi.

    Suurimman pyörän halkaisija on 1,9 metriä.
    Suurimman pyörän halkaisija on 1,9 metriä. 

    Erityisen hienona muistona Ukko-Pekasta Sarantilalle on jäänyt ensimmäinen reissu lämmittäjänä Helsingistä Riihimäkeen vuonna 1967.

    "Silloin piti olla oma aikansa lämmittäjänä ennen kuin pääsi kuljettajakurssille. Nykyään pojannappulat hyppäävät suoraan ohjaamoon."

    Aikaisemmin laki esti yli 68-vuotiaiden toimimisen junan kuljettajina, mutta se muuttui tänä vuonna. Nyt "vähän yli 70-vuotiaalla" Sarantilalla olisi taas mahdollisuus tarttua puikkoihin.

    "En enää taida alkaa siihen, vaikka kyllä tätä on helpompi ajaa kuin rekkaa."

    FAKTA

    Suurimman pyörän halkaisija on 1,9 metriä

    Keskinopeus 60–70 km/h, huippunopeus 110 km/h

    Veturin massa 93 tonnia, lisäksi noin 63 tonnia vettä ja hiiltä

    Viikonlopun reitit

    Pe 23.11. Kouvola-Lahti-Helsinki

    La 24.11. Helsinki–Kirkkonummi–Helsinki

    Su 25.11. Helsinki–Riihimäki–Helsinki–Riihimäki–Lahti–Kouvola

    Sunnuntaina kyydissä on myös joulupukki.