EU-jäsenyys avasi sulkeutuneen kansakunnan
Susanna Huhtinen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 20 vuotta sitten. Valtaosa puolueista, työmarkkinajärjestöistä ja elinkeinoelämästä oli jäsenyyden puolella.
Kansanäänestyksessä 56,9 prosenttia suomalaisista kannatti jäsenyyttä, ja eduskunta noudatti kansan toivetta.
Huoli jäsenyyden seurauksista maaseutumaisilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa, oli kuitenkin todellinen.
”Jäsenyyden vaikutus maatalouteen oli kaikkein suurin”, neuvotteluissa mukana ollut Suomen EU-suurlähettiläs Eikka Kosonen kertoo.
”Uhkakuvat liittyivät siihen, ettei enää olisi mahdollisuuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja että pientilat häviäisivät”, SDP:n entinen puoluesihteeri ja europarlamentaarikko Ulpu Iivari sanoo.
Myös ulkomaisten maataloustuotteiden tuonti ja tukipolitiikka huolestuttivat monia. Toisaalta markkinoiden avautuminen merkitsi suomalaistuotteiden vahvempaa vientiä.
”Johtavat suomalaiset keittiömestarit tulivat pyynnöstämme kertomaan meille maatalousvaliokuntaan suomalaisen ruuan vahvuuksista”, Iivari muistelee.
EU-jäsenyys tarkoitti Suomelle uudenlaista vapautta.
”Periferinen ja kohtuullisen sulkeutunut Suomi avautui”, Pasi Natri kertoo. Hän toimi ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen ensimmäisenä vetäjänä kansanäänestykseen saakka.
Tavaroiden tuonti ja vienti vilkastuivat. Suomalaisten arjessa EU-jäsenyys näkyi esimerkiksi ruokakaupassa. Maahamme saapui durumvehnän kaltaisia tuotteita, Iivari kertoo.
Myös palvelut, pääoma ja ihmiset pääsivät liikkumaan vapaammin. Erasmus-vaihto kannusti opiskelijoita ulkomaille.
”Jäsenyys toi talouden vakautta, lisääntyvää kauppaa ja turvallisuutta”, Natri tiivistää.
Ennen EU:ta Suomi kuului Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, jonka jäsenmaat noudattivat EU:n lainsäädäntöä ilman vaikutusvaltaa sen sisältöön.
Jäsenyys toikin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa, kun Suomi sai tasa-arvoisemman aseman, Kosonen arvioi.
Monelle EU-maalle Suomi oli ennestään tuntematon.
”Suomi eli kylmän sodan ajan omalla saarellaan. EU:ssa ei oikein tiedetty, keitä me olemme ja kuinka olimme jäseniksi päässeet”, Iivari kertoo jäsenyyden alkuajoista.
Toisaalta suomalaisille jäsenyys oli melko looginen.
”Suomea on aina pidetty länsieurooppalaisena demokratiana. Liittyminen oli luonteva päätös, johon liittyi myös turvallisuuspoliittinen elementti. Tunnelma oli, että nyt olemme siinä joukossa, jossa meidän kuuluukin olla”, Kosonen kertoo.
Vuosien myötä Suomi nousi 1990-luvun alun lamasta ja osoittautui aktiiviseksi jäsenmaaksi. Myös suomalaiset brändit, kuten Nokia, ja niiden menestys saavuttivat arvostusta.
Iivari arvioikin, että Suomi oli 2000-luvun taitteessa kokoaan vaikutusvaltaisempi jäsen.
EU:n mahdollisuudet ovat nykyään pitkälti samat kuin 20 vuotta sitten. Yhteisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja 28 jäsenvaltion voimin.
”Yksittäisen maan vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät kuin ison ryhmittymän, joka kuitenkin kattaa yli 500 miljoonaa ihmistä. EU on merkittävä tekijä maailmantaloudessa sekä kasvavasti myös kansainvälisessä politiikassa”, Kosonen arvioi.
Yhteisöllisyys on hänen arvioltaan myös tulevaisuutta.
”Olemme yhdessä kehittämässä samanmielisten demokratioiden kanssa yhteistä elämää koko Euroopassa ja laajemminkin maailmassa”, Kosonen toteaa.
Silja Eisto
Jäsenyys toi
talouden vakautta,
lisääntyvää
kauppaa ja turvallisuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
