Ähtärin eläinpuiston pandatalo avasi ovensa: "Pandatalon rakentaminen oli iso ponnistus ja mittava investointi"

4,5-vuotias pandauros Pyry on tällä hetkellä satakiloinen. Täysikasvuisena sen odotetaan painavan 150-160 kiloa. Kuva: Petteri Kivimäki

Ähtärin eläinpuistossa oli lauantaina aamupäivällä ilmassa suuren mediaspektaakkelin tuntua, kun uusi pandatalo avasi ovensa medialle ja yleisölle.

3,5-vuotias pandanaaras Lumi (Jin Baobao) ja 4,5-vuotias pandauros Pyry (Hua Bao) ovat jo ehtineet totuttautua Ähtärin miljööseen kuukauden ajan.

"Ulkoalue yhtä pandaa kohden on noin 1 500 neliötä, jonka lisäksi sisätiloja on 250 neliötä. Tämän lisäksi pandoille on rakennettu vielä erilliset vetäytymistilat", professori, eläintieteilijä Jukka Salo kertoo.

"Luonnossa pandat ovat yksineläjiä ja välttävät toistensa kohtaamista lukuun ottamatta paritteluaikaa keväällä. Siksi tarhat on täälläkin rakennettu erillisiksi. Jos näyttää siltä, että ne aktiivisesti hakeutuvat toistensa seuraan, on mahdollista tarhat myös yhdistää sekä sisällä että ulkona", Salo sanoo.

Pandojen Ähtäriin tulon taustalla vaikuttaa kiinalais-suomalainen pandojen tutkimus- ja suojeluohjelma.

Professori korostaa, että Suomen ilmasto- ja luonnonolosuhteet vastaavat kiinalaisia vuoristoseutuja, joissa pandat asustavat.

"1970-luvulla pandakanta oli supistunut noin 1 100 yksilöön, vaarallisen alas. Silloin Kiinassa herättiin tilanteen vakavuuteen ja perustettiin tutkimus- ja suojeluohjelma. Tällä hetkellä pandoja on luonnossa noin 2 020 ja tarhaolosuhteissa noin 400", professori taustoittaa.

Ohjelman tavoitteena on, että Ähtäriin siirtyneet kiinalaispandat lisääntyisivät luonnonmukaisesti parin vuoden kuluttua.

"Jos pandoja sukupolvi sukupolven jälkeen vain keinohedelmöitetään, niin pelkona on, että luontaisen hedelmöittymisen geeni ja osaaminen putoaa kokonaan pois", Salo toteaa.

Pandojen tutkimus- ja suojeluohjelmaan liittyy myös se, että Suomi on mukana 15 vuoden ajan luonnonpandojen suojelussa ja tutkimuksessa Kiinassa.

"Pandat nähdään usein ensisijaisesti osana maiden välistä diplomatiaa, mutta ehkä tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota pandoihin Kiinan ympäristökeskustelussa. Pandoista on Kiinassa tullut symboli myös luonnonmetsien biologisen monipuolisuuden parantamiselle."

Paikallisen kansanedustajan Mikko Savolan (kesk.) mukaan pandojen saapuminen eläinpuistoon on suuri asia Ähtärille.

"Pandatalon rakentaminen oli iso ponnistus ja Ähtärin mittapuulla mittava investointi, 8,2 miljoonaa euroa. Tietysti tämä on myös riski, mutta ennen kaikkea upea mahdollisuus", Savola summaa.

Ähtärin eläinpuistossa käy tällä hetkellä vuositasolla 150 000 - 170 000 vierailijaa.

Savolan mukaan kävijätavoitetta nostetaan nyt sadallatuhannella.

"Pandat ovat olleet valtava vetonaula kaikkialla maailmassa, minne niitä on tuotu. Siksi sadantuhannen lisäkävijän tavoite on lopulta aika maltillinen. Pandat eivät nuku talviunta, joten niitä voi saapua katsomaan ympärivuotisesti."

Savola toivoo, että hiihtolomaviikon myötä Etelä-Suomesta saavuttaisiin sankoin joukoin eläinpuistoon.

"Ähtäri on saanut osakseen paljon myönteistä julkisuutta pandahankkeen myötä, joten odotamme yleisöryntäystä."

Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan on syytä olettaa, että pandatalo houkuttelee turisteja myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

"Yhdistelmälippu, jolla pääsee pandataloon, eläinpuistoon ja kotieläintilalle, on ennakkoon ostettuna 36 euroa ja 39 euroa portilta. Lippu on voimassa kahden päivän ajan", Pietilä sanoo.

Pandatalon viralliset avajaiset järjestetään 3. maaliskuuta, jolloin Ähtäriin saapuu joukko suomalaisia ja kiinalaisia tutkijoita sekä arvovieraita.