Uudet suomalaiset sotaveteraanit syntyvät kaukaisilla taistelukentillä – Ukrainassa taistellut Aleksi kertoo, mikä asia rintamalla on eniten mielessä

Normaalista henkilökuvasta poiketen Tuomas Kyrö (vas.) on myös itse kirjassa mukana yhtenä äänessä olevista päähenkilöistä. Kuva: Jari Kivelä / WSOY

Suomessa sotaveteraaneiksi mielletään talvi- ja jatkosodassa taistelleet henkilöt. Nämä nyt jo hyvin korkean iän saavuttaneet veteraanit alkavat käydä vähiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että suomalaisia sotaveteraaneja syntyy edelleen ulkomaiden taistelukentillä.

Tuomas Kyrön kirja Aleksi Suomesta kertoo hyvin ainutlaatuisen tarinan uuden ajan suomalaisesta sotaveteraanista, Aleksi Lysanderista.

Lysander vietti onnellista lapsuuttaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa sekä välillä isovanhempiensa maatilalla, jossa lapsi pääsi temmeltämään vapaasti sekä ottamaan osaan maataloustöihin. Lysander muistelee tuota lapsuuden aikaansa lämmöllä.

Sittemmin vastoinkäymisiä alkoi kasaantua. Lysanderin isä oli senegalilainen ja Aleksi sai kokea ihonväristään johtuvaa kiusaamista koulutaipaleellaan. Täysi-ikäisyyden koittaessa tulevaisuudennäkymät olivat vähissä. Teinin mielen valtasi ajatus sotilaan urasta.

Lysander lähti 18-vuotiaana Oulusta Ranskan muukalaislegioonaan rakentamaan ammattisotilaan uraa. Legioonasta hänen tiensä johti sotilastehtäviin Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa. Välissä suoritettiin myös asepalvelus kotimaassa. Vuonna 2022 Lysander oli Suomessa, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Sotilas ei voinut seurata tilannetta vain sivusta, vaan lähti Ukrainan Foreign Legionin joukkoihin sotimaan.

Tuomas Kyrö matkusti Kiovaan tapaamaan Lysanderia, jonka haastattelujen pohjalta teos on rakennettu. Täysin puhtaasta elämäkerrasta ei ole kuitenkaan kyse. Kirjassa luvut ovat jaettu aina kertojan mukaan. Äänessä ovat siis Kyrö itse, Lysander ja myös hänen äitinsä.

Tuomas Kyrö, Aleksi Suomesta, 2023, WSOY. 287 sivua. Kuva: WSOY

Kirjoittajan läsnäolo ja hänen ajatuksiensa esiin tuleminen tekevät kirjasta tavallista ainutlaatuisemman elämänkerran. Tarinaa kerrotaan aina ensimmäisestä persoonasta, joka saa kaiken tuntumaan paljon henkilökohtaisemmalta ja tunteellisemmalta.

Henkilökuva sotilaasta ei jää pintapuoliseksi machoiluksi, vaan sodan psyykkiset vaikutukset Lysanderille ovat paljolti tarinoinnin keskiössä

Kirjassa avautuu paljon yksityiskohtaista kerrontaa sodan arjesta Ukrainan rintamalla. Tämä ruohonjuuritason arki kiinnostanee varmasti monia lukijoita, sillä siitä eivät uutiset kerro.

Kyse ei ole ainoastaan inhorealistisista ja verisistä taistelujen kuvauksista, vaan arkisista asioista. Sodassa sotilaalle tärkeintä ovat ruoka sekä kuivat sukat, kuten Lysander kirjassa kertoo.