Sirpa Alkkiomäki joutui rokotevastustajien uhriksi, kun hän rokotti kanat Ruokaviraston suosituksen mukaisesti: ”Mietin, pitääkö soittaa poliisit paikalle”

Sirppa Alkkiomäki ei ole ainut siipikarjatilallinen, joka joutui kesällä rokotevastustajien kohteeksi. Rokotevastustajat yhdistivät kanojen IB-virusrokotteen harhaanjohtavasti koronarokotteeseen. Yrittäjä oppi kohusta sen, että tilalliset yrittivät liikaa selvitä omilla tahoillaan. Vertaistukea olisi pitänyt hyödyntää enemmän. Kuva: Rami Marjamäki

Ensin tuli hämmästys, sitten viha, seuraavaksi vuorossa oli pelontunteitakin, Sirpa Alkkiomäki Rajalahden luomutilalta kertaa alkukesän tuntemuksiaan. Lopulta iski väsymys.

”Jos meillä ei olisi sopivasti sattunut alkamaan tuotantotauko juhannukselta, en tiedä, miten siitä olisi jaksanut jatkaa”, Alkiomäki sanoo.

Alkkiomäki viittaa kesäkuun alussa alkaneeseen kuohuntaan kanojen IB-virusrokotusten ympärillä. Kohu äityi niin suuriin mittasuhteisiin, että Alkkiomäki kertoo kokeneensa olonsa uhatuksi lähiruokaringin myyntitilanteessa.

Kanojen IB-virus on keuhkoputkentulehdus, joka tarttuu vain kanoihin, ei ihmisiin. Viruksesta seuraa muun muassa muninnanlaskua, munan laadun heikkenemistä ja broilereilla kasvun hidastumista, selviää Siipikarjaliiton sivuilta.

Virusta vastaan kehitetyt maailmanlaajuisesti käytetyt rokotteet eivät aiheuta vaaaraa ihmisille, eikä niissä ole käytetty MRNA-teknikkaa.

”Yhden kerran pelkäsin oikeasti ja mietin, pitääkö soittaa poliisit paikalle. Siihen tuli useampi henkilö paikalle, ja koin tilanteen todella uhkaavaksi.”

Onneksi tilanne purkautui itsestään.

”Yllätti kyllä, että näinkin pitkälle tämä voi mennä.”

Alkkiomäki kertoo, että kynnys astua omalla nimellä julkisuuteen on korkea. Hän punnitsi haastattelupyyntöön suostumista tarkkaan. Asia tuntuu kuitenkin tärkeälle.

”Tiedän, että moni koki tämän saman, ja sen takia haluan tuoda tämän esiin.”

Rajalahden luomutilalla Pohjois-Satakunnassa elää noin 1000 kanaa. Lisäksi tilalla on parisataa lammasta sekä kolme emolehmää. Kuva: Rami Marjamäki

Alkkiomäen kuvailema tunneskaala ja voimavarojen hupeneminen on tuttu ilmiö sosiaalipsykologian tohtori Suvi Uskille. Hän on taustaltaan sosiaalisen median tutkija ja johtaa verkkohäirintään erikoistunutta Someturvaa.

Uski kuvailee, että kohujen uhrit rimpuilevat usein henkisen kantokykynsä reunamilla.

Hän on huolissaan yrittäjistä, joilla ei välttämättä ole sairauslomaan mahdollisuutta. Tilaa on hoidettava, ja yrittäjälle sosiaalinen media saattaa olla olennainen työkalu elinkeinonsa säilyttämiseksi.

Uskin mukaan verkkohäirintä alkaa usein ennalta-arvaamatta. Kohun ennakointi tai ehkäisy aukottomasti ei ole hänen mukaansa mahdollista, sillä kuohunta alkaa usein väärinymmärryksestä.

”Kohuja syntyy pelkästään lukemalla klikkiotsikko tai somepäivitys huolimattomasti. Vihaviesti tai pahimmillaan tappouhkaus tulee esimerkiksi jouluaattona, kun sitä vähiten odottaa.”

Jämijärveläisen Alkkiomäenkin kohdalla kohu alkoi tyystin odottamatta kesäkuun alussa. Hän oli seurannut miehensä Pasin kanssa huolestuneena viruksen leviämistä Satakunnan ja Varsinais-Suomen siipikarjatiloilla.

Jo kertaalleen Suomesta pois ajettu tauti oli saapunut uhkaamaan elinkeinoa. Tipuista ei välttämättä kehity munivia kanoja, jos virus pääsee tekemään tuhojaan. Seuraukset olisivat kohtalokkaat munia myyvälle tilalle.

Vastuullisina tuottajina Alkkiomäet päätyivät rokottamaan kanansa virusta vastaan. He eivät pidä ratkaisuaan tilanteeseen nähden erikoisena.

Eläinlääkärin lisäksi Ruokavirasto suositteli rokottamista. Se on todennut rokotteen turvalliseksi elintarvikekäyttöön kasvatettavien eläinten rokotuksissa.

”Käytännössä se oli ainoa perusteltu ratkaisu. Tätä rokotetta on käytetty Euroopassa jo pitkään”, Alkkiomäki sanoo.

Jo ennen kuin tilalla ryhdyttiin rokotuksiin, alkoi hänen mukaansa tapahtua kummia: asiakkaat ottivat yhteyttä ja kyselivät huolestuneina, aiotaanko tilalla rokottaa kanoja.

Syy selvisi nopeasti. Liikkeellä oli huhuja, joissa kanoille annettava rokote rinnastettiin harhaanjohtavasti ihmisten koronarokotteisiin. Huhuissa levisi myös monenlaista virheellistä tietoa rokotteiden vaikutuksista ihmisiin. Ruokavirasto on kumonnut huhut.

Jos kanoja ei olisi rokotettu IB-virusta vastaan Ruokaviraston suositusten mukaisesti, olisi se saattanut tietää muninnanlaskua ja munan laadun heikkenemistä. Sirpan apuna Rajalahden tilalla on myös puoliso Pasi.  Kuva: Rami Marjamäki

Viestejä tuli kaikista kanavista: Facebookin tilasivuilta, Messengeristä, Whatsappilla, tilan verkkosivujen kautta ja puhelimitse.

Alkkiomäet tekivät sen, minkä voivat. Hämmästyneinä ympärillä vellovasta kohusta he pyrkivät vastaamaan huolestuneiden ihmisten asiallisiin viesteihin.

He hankkivat faktatietoa ja jakoivat sitä oikaistakseen verkossa levitettyjä virheellisiä tietoja. Lopulta viestejä tulvi niin paljon, ettei tilan väki millään ehtinyt tai voinut vastata kaikkiin.

Ja mikä pahinta, joukossa alkoi olla sävyltään epämiellyttäviä yhteydenottoja. Tunnelma alkoi muuttua syyllistäväksi ja painostavaksi – jopa pelottavaksi.

Rokotevastaiset piirit alkoivat häiritä ja maalittaa siipikarjan tuotannossa työtään tekeviä yrittäjiä.

Sirpa Alkkiomäki sai rokotevastaisia viestejä sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla ja puhelimitse sekä tilan nettisivujen kautta. Hän sanoo vastanneensa viesteihin faktatiedolla. Kuva: Rami Marjamäki

Lopulta kohu ja häirintä menivät niin pitkälle, että rokotevastaisia henkilöitä alkoi ilmaantua tilamyymälälle ja Reko-myyntitapahtumiin, Alkkiomäki kertoo.

”Alkoi olla kaikenlaisia pelottaviakin piirteitä. He tulivat puhumaan, että meidän pitäisi luopua rokotuksista.”

Alkkiomäki kuvailee toimintaa ”käännyttämisyrityksiksi”.

Hän arvelee, että maalittamisen ja painostamisen takana oli jollain tapaa järjestäytynyt ryhmä. Häirintä ja painostus oli niin laajamittaista, etteivät yksittäiset ihmiset olisi siihen pystyneet.

”Tämä kohdistui monille tiloille, ja pakkaamojakin häirittiin.”

Uskin mukaan rokotevastaisuus on ollut verkossa maailmanlaajuisestikin merkittävä ja varsin järjestäytynyt ilmiö jo noin kymmenen vuoden ajan.

”Jo paljon ennen korona-ajan rokotevastaisuutta Facebookin suosituinta sisältöä olivat kissavideoiden lisäksi rokotevastaiset sisällöt.”

Kohun kärjistyttyä ennen niin rakas työ alkoi tuntua Alkkiomäelle vaikealta. Hän kuvailee, ettei enää tehnyt mieli työskennellä tilamyymälässä.

Uski nostaa esiin yrittäjän aseman elinkeinon vaarantuessa. Hän kannustaa suhtautumaan häirintään vakavasti ja tekemään rikosilmoituksen häirinnästä matalalla kynnyksellä. Tällä voi suojata liiketoimintaa.

”Oikeudessa tekijät voivat saada tuomion ja joutua maksamaan tulonmenetyksistä korvauksia.”

Juristi Katariina Ruuskanen kertoo, että oikeudessa yrityksen on kyettävä osoittamaan, että tulojen lasku tai aiheutuneet vahingot ovat aiheutuneet juuri somehäirinnästä.

Alkkiomäki pohtii, että tunnustamalla pelon ja sen, että teki mieli vähentää myymistä, tuntuu kuin painostajat olisivat tavallaan saavuttaneet osan tavoitteestaan.

Pahimman kuohunnan taituttua hänellä on ollut aikaa pohtia, mitä oikeastaan tapahtui. Olisiko voinut toimia jotenkin toisin?

Alkkiomäki tuumii, ettei olisi kannattanut käyttää niin paljon energiaa ja aikaa sosiaalisen median tulipalojen sammuttamiseen.

”Tiettyihin ihmisiin faktatiedon jakaminen ei vain tepsinyt.”

Alkkiomäki korostaa, että suoramyynnin elinehtona on olla läsnä sosiaalisessa mediassa. Asiakkaiden kanssa on kommunikoitava, ja se on yksi työn parhaista puolista.

Rokotuskohussa ilmenneessä aggressiivisessa viestinnässä ei kuitenkaan ollut kyse aidosta keskustelusta vaan käännytyskampanjasta.

Uskin mukaan raja asiallisen ja asiattoman keskustelun välillä on hyvä tunnistaa – aivan kuten Alkkiomäki tunnisti.

Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta kaikkea ei pidä sietää. Uskin mukaan yksi osa sometyötä on ilmiantaa asiatonta sisältöä ylläpidolle ja estää häirikköjä.

Toinen asia, jonka Alkkiomäki tekisi toisin, on tiiviimpi vertaistuen hyödyntäminen. Syntynyt kohu pääsi yllättämään kaikki tilalliset. Tilalliset yrittivät ehkä liiaksikin selvitä omilla tahoillaan.

Omiin kokemuksiinsa peilaten Alkkiomäki antaa myös vinkin muille.

”Somekeskusteluja ei kannata käydä lukemassa, sillä siellä tuntuu pätevän sellaiset säännöt, että saa sanoa mitä vain.”

Kymmenen vuotta suoramyynnissä on opettanut miettimään, mitä kannattaa sosiaaliseen mediaan julkaista.

”On tässä kovettunut, mutta ei sitten lopulta ihan niin paljon kuin olin luullut.”

Rajalahden tilalla tehdään villalankaa ja lampaantaljoja omista lampaista.  Kuva: Rami Marjamäki

Uski kertoo, että sosiaalisen median keskustelukulttuuri on ääripäistynyt. Hän pitää pelottavana, että sosiaalisen median toimintalogiikka perustuu nykyään siihen, että mahdollisimman jyrkkä ja repäisevä sisältö saa näkyvyyttä.

Alkkiomäki on samoilla linjoilla. Hän ei usko, että keskustelu saisi harmaan eri sävyjä tai muuttuisi rakentavammaksi tulevaisuudessa.

”Tällaiset kohut ovat nykypäivää ja tulevat vain lisääntymään. Maailma on ajautunut mustavalkoiseen ajatteluun, ja ihmisillä on vahvoja mielipiteitä asioista”

Alkkiomäki kertoo lukeneensa jonkin verran kriisiviestinnästä ja hankkineensa tietoa kohuista selviämisestä. Hänestä olisi tärkeää, että aiheen opiskelu kuuluisi jokaisen tilallisen perusjuttuihin.

Sirpa ja Pasi Alkkiomäen pyörittämällä tilalla aloitetaan syyskuun lopussa jälleen tuotanto ja myynti. ”Toivon tuotantorauhaa, jotta saamme tehdä työtä ja asiakkaat ostaa rauhallisin mielin munia”, Sirpa toteaa. Kuva: Rami Marjamäki

Tällä hetkellä Rajalahden tilalla eletään alkukesän kohun suhteen jonkinlaisessa suvantovaiheessa. Syyskuun lopussa on tarkoitus jälleen aloittaa tuotanto ja myynti.

Alkkiomäki kertoo lähtevänsä uuteen kauteen hyvillä mielin, mutta menneisyys nostaa välillä päätään. Kohu ei ehkä ole tykkänään loppunut. Kyselyt rokotteen vaaroista näyttävät alkavan uudelleen.

Myyntitilaisuudessa tapahtunut uhkaava kohtaaminenkin kummittelee mielessä: onko työ sen arvoista? Koskaan aiemmin ei ole tarvinnut pelätä tai miettiä tällaisia riskejä.

”Kyllä tästä jonkinlainen jälki jäi, ja takaraivossa kolkuttaa, mitä seuraavaksi.”

Huoli on myös elinkeinon puolesta: julkisuudessa vellonut kohu ja väärät huhut ovat syyttä suotta voineet vaikuttaa kananmunien kulutukseen.

Alkkiomäki toivoo tuotantorauhaa, jotta tuottajat saavat tehdä työtään ja asiakkaat ostaa munia rauhallisin mielin.