Passipaikalla Mitä tahansa voi...

Viime vuosikymmenen loppupuolella työmarkkinajärjestöt saivat aikaan sosiaalitupon. Ne hyrisivät tyytyväisinä selättäneensä amerikkalaisten pankkihuijareiden kehittämän syvän talouskriisin Suomen osalta.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) hiihteli Rukalla ja arveli, että lisäksi ainakin eläkeikää on nostettava kahdella vuodella. Ay-liike piti eläkeiän nostamista mahdottomana. Yleislakosta puhuttiin. Pääministeri Vanhanen erosi ja luopui eduskunnasta.

Keväällä eduskuntaan palannut Vanhanen ihmetteli tiistaina ay-liikkeen ja hallituksen kiiteltyä esitystä, joka nostaa eläkeikää kahdella vuodella. Tosin Vanhanen ajatteli aikoinaan Rukalla siirtymäajaksi 12 vuotta, kun kolmikanta runnoo noston läpi kahdeksassa vuodessa.

Mitä tahansa voi politiikassa tapahtua.

Karvas huomenlahja

Sosialidemokraatit kehuskelivat tiistain lähetekeskustelussa, että nykyhallitus sai työeläkeuudistuksessa edeltäjältään huomenlahjan. Mitä tahansa voi politiikassa puhua.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vannoi kevään 2011 vaaleissa, että eläkeikää ei nosteta, jos SDP on hallituksessa. Demarit menestyivätkin riittävän hyvin.

Pian hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeiän nostosta kahdella vuodella. Urpilaisen härkäpäisen lupauksen vuoksi kauan valmiina ollut paketti voitiin tuoda eduskuntaan vasta tällä vaalikaudella.

Laiha lohdutus demareille lienee, että työeläkeuudistus käsitellään Tuula Haataisen (sd.) johtamassa sosiaalivaliokunnassa. Haatainen palasi näyttävältä virkauralta yllättäen tähän eduskuntaan.

Periaatteesta vastaan

Työeläkkeiden uudistusesitys on 629-sivuinen romaani. Muhkea alkupaukku uuden eduskunnan varsinaiselle työlle.

Esityksen läpimeno on varma, mutta politiikkaa asialla tietenkin tehdään.

Vain vasemmistoliiton totisen siiven Anna Kontula ilmoitti, ettei voi esitystä kannattaa. 65 vuoden eläkeikä on liian korkea, kun harva rakennusmies edes elää niin vanhaksi.

Kuusikymppinen Kari Uotila (vas.) säesti, ettei hänkään alkuperäisessä ammatissaan Hietalahden telakan levyseppänä olisi enää työkunnossa.

Vihreiden ryhmänjohtajan Outi Alanko-Kahiluodon mielestä hallitus syventää naisten köyhyyttä. RKP:n ryhmänjohtaja Anna-Maja Henriksson määritteli koulutetut naiset suurimmiksi häviäjiksi.

Sari Sarkomaa (kok.) kiitteli uudistuksen turvaavan eläkejärjestelmän rahoituksen 10–20 vuodeksi. Anders Adlercreutz (rkp) sanoi sen siirtävän kelloja kymmeniä vuosia taaksepäin.

Poliisit barrikadeille

Muutamien ammattien nauttimia ikimuistoisia etuoikeuksia uudistus leikkaa. Maria Tolppanen (ps.) nosti esille savusukeltajat, Jaana Pelkonen ja Eero Heinäluoma (sd.) sotilaat ja Antero Laukkanen (kd.) opettajat. Perustuslakivaliokunta joutuu töihin.

Kiukkuisimpia ovat poliisit. Kalle Jokinen (kok.) muistutti ammattikunnan luopuneen 1989 sopimuksella monista eduista turvatakseen alemman eläkeikänsä. Kari Kulmala (ps.) uskoi 1989 sopimuksen nauttivan perustuslain suojaa.

Kritiikki oli kevyttä rupattelua verrattuna siihen mekkalaan, joka nousi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen julkistettua leikkauslistansa, jolla korvataan muutaman SAK:n liiton tyrmäämä yhteiskuntasopimus.

Poliisien toimeentuloon oleellisesti kuuluvia lisiä ollaan leikkaamassa. Nyt poliisit ovat ensimmäisinä rientämässä lakkoon laillista esivaltaa vastaan.

Asetelmaa mutkistaa, että kaikki eduskunnan seitsemän poliisiedustajaa kuuluvat hallituspuolueisiin.

Hallituksen listan kohtalosta ei tässä vaiheessa kannata veikata mitään. Mitä tahansa voi kesäkuuhun mennessä tapahtua.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF