Lehmät prinsessoina – sveitsiläiset koristavat äpylinsä kelloin ja kukkasin Alpeilta alastuloon

Kunkin tilan karjan ensimmäiset lehmät on koristeltu havu-kukkaseppelein ja kellovöin. 

Schupfheimissa lehmien kulkuetta oli kokoontunut seuraamaan yli 10 000 ihmistä. 

Lehmärouvien koristeissa käytetään mielikuvitusta. Kuva: Riitta Mustonen

Tänä syksynä festivaalipäivää suosi upea sää. Kuva: Riitta Mustonen

Sisarukset Irene (vas.), Ursi ja Katrin sekä Irenen tytär Eline valmistautuivat viemään alas laaksoon 25 lehmää. Kuva: Riitta Mustonen

Lehmäkulkueen valmisteluun arvioidaan Schupfheimissa käytetyn noin 570 tuntia. Theilerit punoivat kukkaseppeleitä sekä lehmille että myyntiin itse tapahtumassa. Kuva: Riitta Mustonen

Peräkärryn ympärillä Reto ja Silvia Theilerin tilalla ahertaa puolenkymmentä naista punomassa havuista ja auringonkukista seppeleitä. Isoisä Josef kunnostaa lehmien kelloja ja harjoittelija pesee painepesurilla eläimiä puhtaaksi huomista suurta juhlaa varten.

Ollaan Entlebuchissa, Sveitsin Alpeilla, missä seuraavana päivänä seitsemän maatilaa tuo kulkueena lehmänsä ylhäältä kesälaitumilta alas laaksoon talveksi. Alpenabfahrt-festivaalin tapahtumapaikkana on Schupfheimin pieni kaupunki, jonka pääkadun läpi lehmät isäntäväkineen tallustavat.

Schupfheimissa lehmien alastulojuhla järjestetään jo neljättätoista kertaa. Aiemmin jokainen tila kuljetti lehmänsä omia aikojaan, kunnes joku keksi, että tästähän voisi tehdä tapahtuman.

Ensimmäisellä kerralla yleisöä oli sata, mutta tänä syksynä peräti 12 500. Kulkueessa oli 270 lehmää ja valmisteluissa auttoi 120 vapaaehtoista.

Juhlapäivän aamuna Theilerit pukeutuvat kansallisasuihinsa: miehet mustiin kirjailtuihin samettiliiveihin, naiset mekkoihinsa. Myös perheen viisi lasta saa päälleen alppiruusuin koristellut juhla-asun; pienimpänä vastasyntynyt kuopus.

Matkaa Theilerien vaellukselle kertyy yksitoista kilometriä, ja se kestää kaksi ja puoli tuntia. Eläimiä pelkästään Theilereilla on 75.

Aamulypsyn jälkeen jokainen vaellukseen osallistuva perhe kokoaa lehmät lähtöpaikalle koristelua varten. Osa lehmistä saa kaulaansa valtavan ison kellon, toiset pienemmän. Joillekin pannaan myös värikkäästi kirjailtu kellovyö, jollaisia tilat saavat esimerkiksi häälahjaksi tai lapsen synnyttyä.

Kulkuetta johtavat lehmät koristellaan kukka-havuseppelein. Kun kaikki on valmista, vaellus voi alkaa.

Eri perheet tulevat eri puolilta vuoria alas laaksoon ja päätyvät kaupungin pääkadulle. Kauniissa syysilmassa kaikuu kellojen kilke, suorastaan pauhu, kun eläimet ja heidän perheensä saapuvat tuhatpäisen yleisön hurrattavaksi.

Kadunvarsikojuissa myydään paikallista ruokaa ja juomaa ja muistoesineitä.

Tapahtumaan osallistuu myös kolmesataa kuorolaista ja alppitorvien soittajaa. Kukin kuoro jodlailee matkan varrella erikseen ja kokoontuu vaelluksen lopuksi kirkon rappusille yhteislaulantaan.

Sveitsiläiseen tyyliin kulkueen häntäpäässä ajaa siivousauto, joka pesee kadun puhtaaksi lehmien jätöksistä. Osalla kulkueesta jatkaa iltalypsylle laakson navettaan, mutta yleisö jatkaa festarimeininkiä. Iltayhdeksään mennessä kylä on hiljentynyt, vain parista juhlateltasta kuuluu vielä jodlausta ja ilonpitoa.