Väyrynen oikoo näytelmässään harhaluuloja Kekkosen viimeisistä vuosista – katso video!
Urho ja hänen kisällinsä pureutuu Kekkosen ja Väyrysen henkilösuhteisiin sekä kertoo oman versionsa 1970- ja 1980-luvun politiikan käänteistä.
Kaljut jonossa. Väyrynen sonnustautuu Kekkoseksi muistellen samalla oman poliittisen uransa alkua. Kuva: Pekka FaliEuroparlamentaarikko Paavo Väyrysen käsikirjoittama Urho ja hänen kisällinsä -näytelmä avaa näkymän Suomen poliittiseen historiaan 1970- ja 1980-luvuille, Kekkosen loppuaikoihin tasavallan presidenttinä.
"Minua on pitkään kiusannut se, että Kekkosen viimeisistä vuosikymmenistä on vallalla virheellisiä käsityksiä, joita halusin tämän näytelmän kautta oikoa", Väyrynen kertoo.
Väyrysen mukaan Kekkonen ei ollut loppuaikoinaankaan vanhuudenhöperö, vaikka kärsikin muun muassa huonosta näöstä.
Yleisesti on vallalla käsitys, jonka mukaan Kekkosen mieli haperoitui iän myötä.
Pohjanrannan ylisillä lavalle nousee kuitenkin UKK, joka johtaa rautaisella otteella niin Suomen sisä- kuin ulkopolitiikkaa aina presidenttiytensä viime metreille saakka.
Jos tilanne Neuvostoliiton suuntaan kiristyi, ohitti Kekkonen halutessaan koko Suomen hallituksen ja sopii asiat suoraan neuvostojohtajien kanssa.
Väyrysen mukaan Kekkosen toiminta tähtäsi kaikissa oloissa Suomen itsenäisyyden puolustamiseen.
Kekkosta hän muistelee kunnioituksella.
"Hänen asiantuntemuksensa ja harkintakykynsä olivat sellaiset, että ne tekivät nuoreen poliitikkoon suuren vaikutuksen."
Itse näytelmän asetelma on sangen erikoinen, sillä Kekkosena lavalla esiintyy Paavo Väyrynen itse. Nuorta Väyrystä näyttelee Janne Kaisanlahti.
"Onhan se haastavaa nousta lavalle, kun vastapuolena on oikea Väyrynen, joka näyttelee Kekkosta", Kaisanlahti toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
