Markkulan tilasta Laukaan Lievestuoreella on merkintä Tukholman verokirjoissa jo 1570-luvulta. Sen jälkeen kului noin kolmesataa vuotta ja tilan ostivat Jalkaset vuonna 1861.
Nyt portailla vieraita vastaanottaa kuudes isäntä-Jalkanen, Juhana Jalkanen nimeltään.
Jaloissa pyörii Lapinkoira Kiisa. ”Hurja” vahtikoira kuulemma.
”Se näyttää tassulla, missä päin on työkaluja ja moottorisaha”, Jalkanen nauraa ystävälliselle koiralleen.
Koira onkin jo tuttu, sillä se tunki vierailijan autoon jo pihatiellä.
Vuosikymmenten mittaan tilalla on tehty monenlaista. Esimerkiksi suoramyynti tilalta oli hyvä ratkaisu 1800-luvun lopulla. Sitten tuli rautatie 1918 ja Markkulan maitoa vietiin Jyväskylään torille. Markkinat alkoivat avautua.
Nykyisin tila on kolmen tukijalan monitoimitila. Elanto tulee metsä- ja maataloudesta sekä koneurakoinnista. Jalkasella on 80 emolehmää ja kolme siitossonnia.
Maatalous Keski-Suomessa on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa, ja suunta on valitettavasti taantuva.
”Esi-isät taisivat olla fiksumpia, kun osasivat tehdä kaupalla rahaa. He ajoivat kerran vuodessa reellä Pietariin ja ostivat suolaa, joka myytiin täällä.”
Suku tuntee tilan pellot jo vuosikymmenien ajalta. Jalkanen kertoo, että hänen lapsuudessaan pellot olivat kovaa savikkoa. Karjat olivat pieniä, ja lanta levitettiin lähimmille pelloille.
”Kun on laidunnettu, levitetty lantaa ja viljelty heinää, on valtava määrä sidottu hiiltä peltoihin. Nyt ne ovat runsasmultaista maata. Pelto on muuttunut huomattavasti paremmaksi.”
Ongelma on, että ennen ei ole edes osattu mitata hiilen määrää maassa. Nyt vasta työ on pikkuhiljaa aloitettu ja aletaan saada tutkittua tietoa ja tuloksia todennettua. Aktiiviset viljelijät vetävät muita mukaansa hiilikokeiluihin.
Tätä taustaa vasten Jalkasta harmittavat vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon puheet, että maataloudessa ei ole tehty mitään.
”Kadunmieheltä tuon ymmärtäisin, mutta kun puhe tulee tuon tasoiselta ihmiseltä, ministeriltä”, Jalkanen puhisee.
”Nykyään kun koulutustaso ja tietämys ovat paljon parempaa kuin 20–30 vuotta sitten, niin silti ihmisten mielipiteet ja sanomiset ovat paljon tyhmempiä.”
Syyksi hän sanoo eri ryhmien eriytymisen ja siitä seuraavan tietämättömyyden. Ei tiedetä, mitä naapuri tai maanviljelijä tekee.
Jalkasen tehtävä on korjata tilannetta, sillä hän on MTK-Keski-Suomen puheenjohtaja.
Ja kyllä maatalous saa ääntä kuuluville Keski-Suomessa. Esimerkiksi maakunnan kansanedustajille on loppukuusta kummitilatapaaminen. Kummitilaksi valitaan yleensä nuoren tuottajan tila, jonka toimintaa kansanedustaja seuraa.
Mutta työtä riittää. Varsinkin tietoa pitää jakaa. Maatalouden ongelmat kulminoituvat tietämättömyyteen.
”Itsekin pitäisi tehdä enemmän työtä. Monessa kunnassa pitäisi käydä, sillä niissä käydään alkutuotannosta keskustelua.”
Jalkanen miettii, että monessa kunnassa viljelijät otetaan itsestään selvinä. Että aina jostain löytyy jatkaja tai viljelijä. Niin ei välttämättä ole.
”Tulevaisuuden tilanpitäjät tulevat muualta kuin maalta. Maatilojen lapset eivät enää riitä.”
Markkula nostaa maakunnasta kaksi maaseutuystävällistä kuntaa: länsipuolen Hankasalmi ja pohjoisen Pihtipudas. Molemmissa on vahva maitotalous. Hankasalmella on useita Maitomaan tuottajia, joilta maito viedään Suonenjoelle meijeriin.
”Ne kunnat ovat ilopillereitä tässä meidän alueella.”
Maakuntakeskus Jyväskylän kanssa ei suoraa keskustelua ole käyty, mutta liiton jäseniä on kaupungin luottamustehtävissä.
Maatalouteen Jyväskylä ei ole juuri puuttunut, mutta MTK:lle kuuluu myös maaseutu- ja omaisuudensuoja-asiat ja niistä Jalkanen saa yhteydenottoja.
Esimerkiksi rakentaminen on vaikeaa monessa kunnassa.
”Yhteydenottoja tulee ihmisiltä, jotka eivät ole maataloudessa mukana. He näkevät, että MTK on ainoa, joka turvaa omaisuudensuojaa. Yksikin soitti, että ei voi omana itsenään esiintyä, koska on suuri ristiriita työtehtävään”, Jalkanen sanoo.
Siksi Jalkanen pitää MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhdistymistä hyvänä asiana.
”Edut ovat yhteiset, ja edunvalvonta on näin paljon vahvempaa. Vastapelureita riittää ja Brysselistä asti tulee tekemällä tehtyjä ongelmia omaisuudensuojalle. Maata ja metsää omistaa hyvin moni muukin kuin maanviljelijä.”
MTK-Keski-Suomen lonkerot ulottuvat hyvin valtakunnan politiikkaan ja MTK:n johtopaikoille.
Esimerkiksi liiton jäsen Anne Kalmari (kesk.) on kansanedustaja sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja.
”Keskisuomalaisia on toiminut MTK:n valtuuskunnassa ja metsävaltuuskunnassa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vaikka ei ole johtokunnan paikkaa, on keskusliiton toiminnassa ollut näkyvillä paikoilla hyviä henkilöitä. Ei näytä siltä, että kehitys ei jatkuisi.”
Tommi Lunttila Äänekoskelta oli valtuuskunnan puheenjohtaja ja Mikko Tiirola Petäjävedeltä on parhaillaan metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.
MTK-Keski-Suomella on lähes 6 000 jäsentä, mutta määrä on laskussa.
”Juuri oli puhe, että 1980-luvulla Saarijärvellä oli yli 400 maitotilaa, nyt on 20.”
Alkutuotannosta on lähtenyt tuhansia työpaikkoja, mutta ala työllistää edelleen. Jalkasen kotikunnassa Laukaassa alkutuotannossa on noin 500 työpaikkaa. Vain palveluissa voi olla enemmän työtä lähes 19 000 asukkaan kunnassa.
Vahvoja alueita ovat Hankasalmen ja Pihtiputaan lisäksi etelässä Jämsän ja Korpilahden kasvinviljelyseudut sekä Keuruun suunnan marjanviljely.
Laskusuunnasta huolimatta Keski-Suomessa ilmeisesti aiotaan jatkossakin harjoittaa maataloutta. Jalkanen muotoilee asian näin:
”Maausko on kova. Se on kovempi kuin tavallinen uskonto.”
Myös Markkulan tilalla uskoa riittää, sillä seitsemäs Jalkanen on siirtymässä lähivuosina isännäksi. Jalkasen nuorempi poika on 23-vuotias ja tilalla töissä.
Sukupolvi vaihtuu lähivuosina.
MT haastattelee kaikki 14 MTK-liittojen puheenjohtajaa syksyn aikana. Jalkasen haastattelu on sarjan ensimmäinen.
Jäseniä noin 6 000.Puheenjohtaja valitaan vuodeksi johtokunnan keskuudesta. Istuva puheenjohtaja Juhana Jalkanen kertoo 1980-luvulla alkaneesta MTK-aktiivisuudestaan näin: ”Nuorena jo näin ongelmia maataloudessa, niin tuli mieleen, että eikö näille voisi tehdä jotain. Se oli kimmoke, joka ajoi paikalliseen yhdistykseen mukaan.”Keski-Suomessa on 20 MTK:n tuottajayhdistystä. Maakunnan alueella toimii neljä eri metsänhoitoyhdistystä.Maataloustuottajien liitto hoitaa maakunnallista edunvalvontaa muun muassa maakuntakaavoituksessa, ympäristöluvissa ja suojeluohjelmista päätettäessä.Jäsenet saavat koulutusta, neuvontaa ja asiantuntija-apua esimerkiksi verotukseen ja laki-asioihin.
