Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kannelmäen kultakurkku Amadeus Lundberg täyttää 30 vuotta – ”Jos suomalainen katsoo mustalaista vinoon, hän katsoo samalla vinoon omaa kulttuuriaan ja historiaansa”

    Ujo nuorukainen Amadeus Lundberg kruunattiin tangokuninkaaksi 2009. Kymmenen vuotta taiteilijaelämää on tuonut kypsyyttä ja itsevarmuutta.
    Kuva: Kimmo Haimi

    Amadeus Lundberg kysyy haastattelun päätteeksi, onko Ylivieskassa jotain hyvää ravintolaa, missä voisi juhlistaa kolmekymppisiä.

    Laulajalla on nimittäin illalla konsertti Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikassa ja samana päivänä hän täyttää 30 vuotta.

    Lundberg kasvoi Helsingin Kannelmäessä, joka oli hänen lapsuudessaan melkoinen sulatusuuni.

    Kotoa sai vahvat musikaaliset eväät, koska Amadeuksen isä on mustalaismusiikin pioneeriyhtyeen Hortto Kaalon laulaja Taisto Lundberg. Myös äiti Maarit Lundberg on taiteilija ja täti Anneli Sari menestyksekkään uran tehnyt iskelmälaulaja.

    ”Olin jo lapsena mukana Hortto Kaalon keikoilla, joissa isäni ja setäni esiintyivät. Ihastuin viuluun, koska se oli niin hienon näköinen esine ja soitin sitä seitsemän vuotta musiikkiopistossa.”

    Amadeus teki ensimmäisen oman kappaleen 15-vuotiaana. Tiesitkö-niminen rakkauslaulu oli omistettu silloiselle tyttöystävälle Mariellalle, joka lähti ulkomaille.

    ”Se laulu tuli suoraan sydämestä. Puoliveli on kehunut, että niin hieno biisi pitäisi levyttää joskus. Tyttöystävä toimi myös keikkakuskina ja tukenani Seinäjoen Tangomarkkinoiden voiton jälkeen.”

    Amadeus Lundberg kruunattiin tangokuninkaaksi vuonna 2009 vain 20-vuotiaana. Nuoren miehen elämä muuttui yhdessä illassa. 2009 valittiin vain yksi kuninkaallinen, joten Amadeus sai yleisön ja median jakamattoman huomion.

    ”Tangokuninkuus oli alkusysäys musiikilliselle uralleni. Parasta siinä oli valmistautuminen kilpailuun ja hetket lavalla. Muistan upean orkesterin, suoran tv-lähetyksen tunnelman ja hirveän jännityksen. Ujoudesta huolimatta ylitin itseni.”

    Tangokilpailun voiton jälkeen todellisuus iski päin naamaa. Ensimmäisen vuoden aikana hän oli keikalla käytännössä joka päivä. Lundberg joutui myös juorulehtien otsikoihin.

    ”Jotkut ehkä luulevat, että olen ylimielinen, mutta se on enemmän luonteeni ujoutta ja epävarmuutta. Menestys oli minulle uutta ja yritin pitää omista rajoistani kiinni.”

    Vuosien aikana hän on oppinut, että toimittajien kanssa jutellessa kannattaa olla varovainen.

    ”Minulla ei ole koskaan ollut varsinaista alkoholiongelmaa. Nyt kaikki on hyvin. Vietän keikkailun vastapainoksi rauhallista perhe-elämää vaimoni ja nelivuotiaan poikani kanssa.”

    Lundbergin ura oli pienessä aallonpohjassa 2012, kun hän ei löytänyt omaa paikkaansa tangoyhteisössä. Ongelmat helpottivat, kun Lundberg pestattiin nykyiseen ohjelmatoimistoon, jossa profiili on konserteissa.

    Kuusi vuotta Lundbergin suosio on pysynyt vakaana ja hän tekee vuosittain noin sata keikkaa. Hän on Suomen ahkerimpia konserttilaulajia.

    Kevään konserteissa on tiedossa slaavilaista iltaa Tomi Metsäkedon ja Laila Kinnu­sen tyttären Milana Misicin kanssa. Hän on myös vieraana Taisto Tammen konserttikiertueella ja laulaa viihdemusiikin rakastetuimpia lauluja Riku Niemi Orchestran solistina.

    ”En ole koskaan ajatellut itseäni Tangomarkkinoiden tuotteena, kilpailu oli minulle ponnahduslauta itsenäiselle artistin uralle. Esitän edelleen tangoja joissain konserteissa.”

    Lundberg ihastui ajan kanssa suomalaiseen iskelmään ja tangoon. Suurimmiksi suosikeikseen hän nostaa Olavi Virran ja Kari Tapion.

    Kun Lundberg matkustaa Suomesta esimerkiksi Kanarialle, hänen on pakko päästä ystävänsä kanssa Suomi-baarin karaokeen laulamaan muutama ikivihreä.

    ”Bravuurimme on Elämän virta, ystäväni esittää Kari Tapiota ja minä olen Reijo Taipale. Suomalaisten yhtenäisyys korostuu, kun olemme vähän kauempana kotoa. Olemme aika ainutlaatuinen kansa.”

    ”Minulla on nuoren miehen sydän ja vanhan miehen sielu. Kiertäessäni Suomea viimeiset kymmenen vuotta olen oppinut tuntemaan, mitä suomalaisuus on. Sen ydin tulee esiin tangoissa ja iskelmissä.”

    Vaikka tanssilavojen määrä on romahtanut ja viihde­musiikkia kuulee entistä harvemmin radiossa, Lundberg uskoo iskelmän tulevaisuuteen.

    ”Esimerkiksi minun 16-vuotiaalla poikapuolella on puhelimen soittoäänenä Olen suomalainen. Iskemän koti ei ole enää pelkästään tanssilava ja järvenranta, vaan ihmiset ovat siirtyneet kuuntelemaan sitä konsertteihin.”

    Viime aikoina Lundberg on tuntenut taas vetoa mustalaismusiikkiin. Hän haluaisi jatkaa isänsä ja setänsä Hortto Kaalo -yhtyeen perinnettä ja tuoda sen tälle vuosikymmenelle.

    Lundbergin isä ei elänyt romaanikulttuurissa ja hänen äitinsä on kantasuomalainen. Lundbergilla oli kuitenkin yläkouluiässä mustalaisvaihe, jolloin hän halusi kokeilla romanivaatteita ja pukeutua suoriin housuihin.

    ”Kaipaan välillä romanien pariin. Silloin soitan pikkuserkulleni ikävöivän puhelun ja muistelemme nuoruuttamme. Musiikillani haluan ylistää romanien rikasta kulttuuria ja pitkää historiallista matkaa.”

    Uusimpien tutkimusten mukaan noin 500 vuotta sitten Suomeen tulleet romanit ovat kotoisin alun perin Intiasta. He matkasivat Pohjolaan esimerkiksi Pakistanin ja Iranin kautta.

    ”Jos suomalainen katsoo mustalaista vinoon, hän katsoo samalla vinoon omaa kulttuuriaan ja historiaansa. Myös Olavi Virtaa haukuttiin rapussa mustalaispojaksi.”

    Lundbergin mukaan Ruotsissa romanit ovat sopeutuneet Suomea nopeammin yhteiskuntaan, eikä rasismia samalla tavalla ilmene.

    Hän laittaa toivonsa fiksuun nuoreen sukupolveen, joka on tarkka, että ketään ei leimata ihonvärin tai vähemmistöön vuoksi.

    ”Maailmantilanne on todella hurja esimerkiksi liikakansoituksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Kun ihmisiä pelottaa oma tulevaisuus, silloin ruvetaan sortamaan toisia.”

    Amadeus Lundberg viettää tänä vuonna 10-vuotista taiteilijajuhlaa. Laulamisesta nauttiva kolmekymppinen on tyytyväinen elämäänsä.

    ”Keikkaputken jälkeen on mukava päästä kavereiden kanssa rantasaunaan. Pääsen musiikista irti myös seuraamalla jalkapalloa. Suomen EM-karsinta kiinnostaa kovasti. Teemu Pukki on kovassa vauhdissa.”

    Yhtenä tulevaisuuden haaveena on suomalaisen tangon vieminen maailmalle. Myös loma-asunto suomalaisalueelta Espanjan Fuengirolasta houkuttaisi, kun vaimokin on espanjalaistaustainen.

    ”Arvostan todella paljon sitä, kun ihmiset tulevat kiittämään hienosta illasta. Kehut eivät nouse päähän, koska mielestäni voisin laulaa aina vähän paremmin. Nöyryys on koko ajan läsnä tässä ammatissa.”