Sarvijoella asuva kehräämökissa hurmaa asiakkaat, mutta osaa pitää myös puolensa – "Pörröhän se oli käynyt autossa ja syönyt lihapullat"
Hyvää aavistamaton kävijä voi hetkessä saada Pörrö-kissan syliinsä asioidessaan kehräämössä Jurvan Sarvijoella.
Mikäpä sopiikaan osuvammin kehräämökissan nimeksi kuin Pörrö. Kuva: Harri Kallio-KurssiMaatilojen kissat, varsinkin maatiaiskissat, ovat ihmisarkoja pihapiirin tassuttelijoita, jotka keskittyvät pitämään hiirikannan aisoissa syksyn kylmätessä luonnon.
Katin kontit!
Astun Kaitamäen Lampolan yhteydessä toimivaan Sarvijoen Kehräämöön, johon on tuotantotilojen yhteyteen valmistumassa pian myymälätila. Joka sinne poikkeaa, saa kohdata erityisen tuttavallisen Pörrö-kissan, jonka kanssa tein ensimmäisen kerran sinunkaupat kaksi vuotta sitten vieraillessani lampolassa juttukeikalla.
Kehräämössä katson hetken Pörröä suoraan silmiin. Kissa katsoo lattialta kasvojani tovin hyvin tarkkaavaisesti. Sitten seuraa yllätys: Pörrö ponnahtaa äkisti ylös ja kiinnittyy tassuillaan hyvää aavistamattoman toimittajan syliin.
Sylissä Pörrö tuijottaa minua kelta-vihreillä silmillään, kurottautuu ylöspäin ja antaa kissapusun nenääni. Tyytyväisyys sylikokemukseen ei ota päättyäkseen lainkaan. Kissa venyttäytyy vain pitkäkseen ja sulkee silmiään lepohetken merkiksi.
Lopulta tilaa pyörittävä Sanni Kaitamäki poimii Pörrön omaan syliinsä.
”Hän on meidän kehräämökissa. Pörrö on tottunut vieraisiin, eikä ole ensimmäinen kerta, kun hän hyppää tulijan syliin. Joskus siinä läikkyy vieraalta kahviakin maahan”, Kaitamäki naurahtaa.
Kaitamäki valitsi naapuriin syntyneestä pentueesta Pörrön, joka oli sisarusparven ainoa pitkäkarvainen urospentu.
Nyt 2,5-vuotias leikattu kolli elää kehräämön maskottina käyskennellen myös tilan pihamaalla ja lampolassa, jossa lammaskatraan turvana sisällä ja laitumella on somessakin esitelty espanjanmastiffipari.
”Syksyisin Pörrö ottaa kyllä kiinni hiiriä tilan rakennuksista. Madotukset ja rokotukset pitää olla kunnossa.”
Kehräämössä Pörrö ei juurikaan leiki joka puolella olevilla lankavyyhdeillä. Kun koneet käyvät, kissa vaihtaa paikkaa rauhallisempaan osaan tilaa.
Paitsi silloin, jos jotain hyvää, juustoa tai kinkkua on tarjolla – tai niitä on unohtunut joltakulta houkuttelevasti pöydälle leivän päälle.
”Aamurutiineihin kuuluu Sheba, siitä ei tingitä”, Kaitamäki sanoo.
Kerran hiljaa hiipivä kehräämön maskotti teki kaappauksen asiakkaan pihalla seisovaan autoon.
Auton ovi oli jäänyt auki, ja sisällä oli asiakkaan kauppakassi. Pörrö oli tarkkasilmäisenä ja -vainuisena havainnut, että kassissa on lihapullia.
”Kun asiakas palasi autolleen, hän huomasikin lihapulliensa tulleen syödyiksi. Pörröhän se oli käynyt autossa ja syönyt herkut suihinsa. Ei siinä mitään, asiakas ymmärsi erikoisen tilanteen”, Kaitamäki muistelee Pörrön taannoista ryöstöretkeä hymy huulillaan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
