Äitiys sai Merja Mäen kirjoittamaan sotaromaanin – "Äitimyytti on totta tänä päivänäkin, ja toivoisin, että tuota sotasankarimyyttiä ei tarvitsisi meidän lasten kokea"

Merja Mäen oma isoäiti tuli evakkona Seinäjoelle Käkisalmelta. Sodasta ja evakkomatkasta on puhuttu suvussa vähän, mitä kirjailija pitää oman työnsä lähtökohtia ajatellen vapauttavana. Kuva: Johannes Tervo

Parantajan opissa ollut Alli pakenee Sortavalan pommituksia helmikuussa 1940 kotisaareen. Mielessä on kaksi toivetta: jatkaa isän jalanjälkiä kalastajana ja päästä pakoon sotaa.

Sota ei pienen ihmisen toiveita kuuntele. Kotiseutu luovutetaan Neuvostoliittoon, ja Allin on lähdettävä kälynsä kanssa evakkotaipaleelle kohti Seinäjokea mukanaan perheen karja.

Tässä on tiivistettynä Merja Mäen ensimmäisen aikuisten romaanin Ennen lintuja (Gummerus) alkuasetelma. Kauhavalainen opettaja on kirjoittanut aikaisemmin seitsemän lastenkirjaa.

Mäen oma isoäiti tuli evakkona Seinäjoelle Käkisalmelta. Sodasta ja evakkomatkasta on puhuttu suvussa vähän, mitä kirjailija pitää oman työnsä lähtökohtia ajatellen vapauttavana.

"Sain vapauden luoda henkilöhahmot ja juonen fiktion keinoin. Historialliset kulissit pyrin rakentamaan mahdollisimman tarkasti. Olen pitkään halunnut kirjoittaa sotahistoriallisen romaanin, mutta odotin kypsymistä sekä kirjailijana että ihmisenä."

Härmän lukiosta virkavapaalla oleva Merja Mäki teki ison taustatyön romaaniinsa. Hän tutki sotaa viiden vuoden ajan. Mäki muun muassa haastatteli kirjaansa varten muutamaa Karjalan evakkoa sekä luki tietokirjallisuutta ja aikalaiskertomuksia.

"Sain nähtäväkseni sotilaiden kirjeitä, jotka oli lähetetty jatkosodan aikana eri puolilta Kannasta. Jäljitin niistä aikalaiskuvaa, toiveita ja pelkoa."

Luopumisen teema tuli Mäelle vastaan kaikkialta. Sodan kokeneet joutuivat luopumaan rakkaistaan ja Karjalan siirtolaiset kotiseudustaankin, jopa kahdesti. Tähän liittyy vahvasti myös ulkopuolisuuden kokemus.

Kirjan päähenkilö Alli haaveili salaa jatkavansa isänsä työtä kalastajana. Unelma kävi mahdottomaksi, kun hänet temmattiin Laatokan rannalta Etelä-Pohjanmaan lakeuksille – työskentelemään Seinäjoen sotasairaalassa.

Mäki pohtii kirjassa, voiko Laatokan meren tyrskyihin ja tuuliin tottunut tyttö juurtua Pohjanmaan pelloille. Romaanissa käsitellään myös sotainvalidien kohtaloa, orpoutta ja perheen sisäisiä jännitteitä Kuva: Johannes Tervo

Mäki pohtii kirjassa, voiko Laatokan meren tyrskyihin ja tuuliin tottunut tyttö juurtua Pohjanmaan pelloille. Alli kuuluu ortodokseihin, joiden outoja tapoja, sanastoa ja ruokia vieroksuttiin luterilaisella Seinäjoella.

Aikalaiskertomusten mukaan evakoiden "ryssittely" oli yleistä. Kirjassa kuvataan myös sitä, miten piirakoihin tottunut päähenkilö joutuu maistamaan ensimmäistä kertaa pohjalaista perinneruokaa klimppisoppaa.

Pohjalaisten ja karjalaisten eroista Mäki nostaa romaanissa esille tunteiden ilmaisemisen. Romaanin karjalaiset henkilöt tuovat tunteensa esiin sanoilla, kun taas pohjalaisten luonne näkyy tavassa tehdä työtä.

Kirjan dialogi on kirjoitettu yleiskielellä, koska Mäen mukaan Karjalan murre saattaisi olla vierasta nykylukijoille. Ennen lintuja on ennen kaikkea tarina vahvasta naisesta, joka ei itsekään ymmärrä, kuinka hyvin hän pärjää poikkeusoloissa.

"Sota-aika sekoitti pakan. Naiset hoitivat raskaat maatyöt, ja miehet ompelivat ja laittoivat ruokaa rintamalla, kun kerran pakko oli. Sodalla on ollut varmasti vaikutusta siihen, että Suomi on nykyään aika edistyksellinen maa tasa-arvoasioissa", Mäki pohtii.

Kirjassa käsitellään myös sotainvalidien kohtaloa, orpoutta ja perheen sisäisiä jännitteitä. Rankoista aiheistaan huolimatta romaani on myös tarina ystävyydestä, ja kirjassa on romanttistakin viritystä.

Kirjailijantyön ohella Merja Mäki toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Härmän lukiossa. "Lukemisen harrastaminen on vähentynyt viime vuosina. On toki edelleen niitäkin opiskelijoita, jotka lukevat älyttömästi kirjoja." Kuva: Johannes Tervo

Äidiksi tuleminen sai Merja Mäen kirjoittamaan sodasta. Häntä kosketti ajatus, että lapsi todella on vain lainassa.

"Silti lapsesta luopuminen merkitsee ikäpolvelleni jotain aivan muuta kuin sotavuosien äideille. He joutuivat katsomaan, kun itse kasvatettu ihminen lähtee rintamalle. Ja vielä iässä, kun pojasta olisi ollut jo paljon iloa talon töissä", Mäki muistuttaa.

Vanha kansa sanoo, että kun nainen synnyttää, hän käy kuoleman porteilla. Mäen mukaan äiti- ja sotasankarimyyteissä on paljon samaa. Kumpikin on valmis uhraamaan itsensä jonkin tärkeämmän puolesta.

"Äitimyytti on totta tänä päivänäkin, ja toivoisin, että tuota sotasankarimyyttiä ei tarvitsisi meidän lasten koskaan omakohtaisesti kokea. Fiktion kirjoittaminen on minun tapani vaalia rauhaa. Sota on pelottavinta, mitä äitinä saatan kuvitella."

Merja Mäki aikoo pysytellä seuraavassa romaanissakin sota-aiheessa. Ennen lintuja -kirjaa hän ryhtyi kirjoittamaan nähtyään unen, jossa luoti osui rintakehään ja tuntui hyvin kylmältä. "Tällä hetkellä unissani olen jälleen rintamalla."

Opettaja Merja Mäen mielestä pitkiin teksteihin kuten romaaneihin syventämistä pitäisi harjoitella erityisesti äidinkielen tunneilla. Kuva: Johannes Tervo

Kirjailijantyön ohella Merja Mäki toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Härmän lukiossa. Lukutaidon rapautumisesta puhutaan nyt vilkkaasti julkisuudessa. Mäellä on aiheeseen hyvä tuntuma työnsä kautta.

"Lukemisen harrastaminen on vähentynyt viime vuosina. On toki edelleen niitäkin opiskelijoita, jotka lukevat älyttömästi kirjoja. Fantasia ja autofiktio kiinnostavat vahvasti härmäläisiä nuoria. Sarjakuva-albumeja luetaan aiempaa vähemmän."

Lukion opetussuunnitelma uudistui vuonna 2021 ja lisäksi nuorten on pystyttävä etenkin pandemia-aikana itseohjautuvaan opiskelutapaan. Nykynuori tarvitsee arjessaan usein silmäilevää lukutapaa selatessaan esimerkiksi netin uutisvirtaa, hän muistuttaa.

Mäen mielestä pitkiin teksteihin kuten romaaneihin syventämistä pitäisi harjoitella erityisesti äidinkielen tunneilla. Opetusohjelman sisällöt ovat kuitenkin niin laajat, että moni asia joudutaan käsittelemään lukiossa todella nopeasti.

"Mitä tämä opettaa nuorelle syventymisestä?"

Kirjallisuuden klassikoita luetaan edelleen yläkoulussa ja lukiossa. Opiskelijoiden palaute niistä on vaihtelevaa. Mäen mukaan esimerkiksi Seitsemän veljeksen ja Tuntemattoman sotilaan kieli koetaan välillä hankalaksi.

Kauhavalainen kirjailija ei näe perinteistä kirjaa ja äänikirjaa toisilleen vastakkaisena. Koulussa kyllä kannustetaan edelleen painetun kirjan lukemiseen, koska se parantaa keskittymiskykyä.

Merja Mäki on huomannut, että nuoret ovat hyvin keskittyneitä, kun hän lukee opettajana heille kirjaa ääneen. Mäki on mielellään malli sekä lukevasta että kirjoittavasta aikuisesta.

"Olen kauhean varovainen, että en markkinoi kirjojani oppilaille. Mutta kyllä nuoret jostain tiedon onkivat uudesta teoksestani."

Merja Mäki, Ennen lintuja, Gummerus 2022, 416 sivua.

Lue lisää: Maaseutuaiheet ovat rikoskirjailija Marja Aarnipuron mukaan harvinaisia suomalaisissa dekkareissa – hänen uusimmassa kirjassaan keskusta- ja MTK-vaikuttajalle käy huonosti

Älypuhelimet ovat muuttaneet maailman hetkelliseksi – nuortenkirjallisuuden pitäisi uudistua lyhyempään formaattiin, sanoo kirjailija ja psykologi Henna Helmi Heinonen

Aarre: Kaari Utrio on surullinen ja vihainen nykyihmisen lyhytjänteisyydestä – Perspektiiviä saadakseen suomalaisen pitäisi mennä hänen mielestään useammin metsään

• Kirjailija Merja Mäki asuu Kauhavan Alahärmässä.
• Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja parhaillaan virkavapaalla Härmän lukiosta.
• Seinäjoella vuonna 1983 syntyneellä Mäellä on karjalaisia sukujuuria Käkisalmessa.
• Tutkinut sotaa viiden vuoden ajan uusinta Ennen lintuja -romaania työstäessään.
• Aikaisemmin kirjoittanut pääasiassa lastenkirjoja.
• Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta.
• Harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataidetta.