
Aarre: Sulo Karjalainen on kuuden karhun varaemo: "Aina silloin tällöin levähän karhun kainalossa"
Kuusamon suurpetokeskuksen isännälle Sulo Karjalaiselle karhut ovat perheenjäseniä, joiden kanssa nukutaan samassa pedissä ja saunotaan.
Kuusamon elintarvikekauppiaat huolehtivat siitä, että Sulon karhuilla on karamelleja rouskuteltavana. Kuva: Kari LindholmRautaverkon takana istuu mahtavan kokoinen karvapallo. Painoa sillä on puolisen tonnia. Korvat osoittavat takaviistoon kuin koiralla, joka haluaa miellyttää isäntäänsä.
Raateluhampaat välähtävät auringossa, kun otus avaa kitansa ammolleen. Verkon raosta työntyvä kieli hamuaa makupalaa tarjoilevaa kättä. Puhelinoperaattorin tv-mainoksesta ja komeista öljyvärimaalauksistaan tunnettu Juuso-karhu saa suuhunsa karkin, jonka se rouskuttelee silmät sirrillään.
Kuusamon suurpetokeskuksen omistaja ja työmyyrä Sulo Karjalaiselle, 76, karhut ovat perheenjäseniä. Karhunpoikaset ovat asuneet miehen kotona, nukkuneet samassa pedissä ja istuneet kavereina saunan lauteilla. Karjalaisen mielestä pieni karhunpentu on lähes samanlainen hoidettava kuin ihmislapsi.
"Samalla tavalla se juonittelloo ja tekköö ilikeyttä, jos vain antaa."
Kaikista ei ole temmeltämään karhujen kanssa päivästä toiseen. Useimmat pelkäävät niitä, vaikka karhu ei ole ihmiselle vihainen.
"Hoitajan pitää olla rauhallinen, karhujen kanssa ei auta hosua. Jos ihminen liikkuu nopeasti, eläin vaistoaa sen."
Karhut saavat kuononsa eteen ronskisti sapuskaa. Poron- ja hirvenliha sekä lohi maistuvat. Ja tietenkin hunaja, mustikka ja hedelmät. Lihaa tarvitaan kahdeksan tonnia vuodessa, kalaa viisi tonnia, viljaa kolme tonnia.
Karhun 20 kilon päiväannos sisältää kuusi kiloa lihaa ja lisäksi merilohta tai silakkaa – ruotoja ja eviä – jotka sekoitetaan kypsennettyyn viljamassaan. Puurolta näyttävää apetta tehdään karhuille toistasataa kiloa päivässä. Vettä menee lämpimällä säällä ainakin 30 litraa nokkaa kohden.
Ennen talvilepoa karhun paino nousee 20–30 prosenttia. Suurpetokeskuksen karhut kömpivät lämpöeristettyihin talvipesiin siinä vaiheessa, kun syksy syytää lunta maahan. Pesäkamera välittää kuvat siellä köllöttävistä kontioista netin kautta maailmalle.
"Aina silloin tällöin pistäyvyn pesässä, levähän karhun kainalossa", Karjalainen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

