
Kaupungistuminen kiihtyy nyt ulkomaalaisvoimin – rakkaus toi opettajan Suomeen jo 10 vuotta sitten
Ennen kaupunkeihin muutettiin maalta, mutta nykyään uusia kaupunkilaisia virtaa Suomen ulkopuolelta. Opettajana työskentelevä Joel Sanhaie on asunut Suomessa yli 10 vuotta.
Britanniasta kotoisin oleva Joel Sanhaie on löytänyt perheineen kodin Suomesta. Kuva: Markku VuorikariSuomen kaupungistuminen on saanut uuden, kansainvälisen piirteen. Nyt kaupunkeihin muuttaa ihmisiä erityisesti Suomen rajojen ulkopuolelta. Heidän joukossaan on niin opiskelijoita, pakolaisia kuin töiden perässä saapuvia.
Moni heistä muuttaa pääkaupunkiseudulle, ja Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat eniten muuttajia keräävien kuntien joukossa.
"Etniset ryhmät haluavat maan sisällä hakeutua samanlaisten ihmisten joukkoon", arvioi Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saari.
Perinteisesti muuttoa maaseudulta kaupunkeihin ovat vauhdittaneet opiskeluihin ja työpaikoille siirtyvät nuoret. Enää he eivät kuitenkaan ole ainoa merkittävä uusien kaupunkilaisten ryhmä.
"Meillä nuoret ikäluokat ovat niin pieniä maaseudulla, että ei tässä voi enää kovin vilkasta kaupungistumista Suomessa syntyneistä tapahtua kaupunkien näkökulmasta."
Enää ei voidakaan ajatella, että kaupunkien kasvu johtuu maaseudun tyhjenemisestä, Saari arvioi. Kaupungit keräävät kasvua Suomen sisällä muuttavien lisäksi perheen lisäyksistä sekä maahanmuuttajista.
Myös suomalaiset muuttavat yhä ahkeraan, ja vuonna 2015 tehtiin 280 484 muuttoa kuntien välillä.
Kaupunkeihin keskittyminen ja virta suuriin yliopistokaupunkeihin ovat kiihtyneet pari kolme vuotta. Saaren mukaan 2000-luvun alussa tapahtuikin kiinnostava muutos, joka romutti yli 100-vuotisen säännönmukaisuuden kaupunkien muuttovoittoisuuden ja suhdanteiden välillä.
"Vaikka oli korkea suhdanne, niin maalta kaupunkeihin muutto ei kiihtynyt. Kaupungit vetivät työvoiman ulkomailta, ei Suomen maaseudulta."
Uudenlainen väestökehityksen piirre onkin, että työ vetää ulkomailta Suomeen. Syynä tähän kehitykseen on erityisesti Euroopan unionin työvoiman liikkuvuuden vapautuminen.
Enää ei voida ajatella, että kaupunkien kasvu johtuu maaseudun tyhjenemisestä, Saari arvioi. Kaupungit keräävät kasvua Suomen sisällä muuttavien lisäksi perheen lisäyksistä sekä maahanmuuttajista.
Britanniasta kotoisin oleva Joel Sanhaie on asunut Suomessa reilut kymmenen vuotta. Hän tapasi suomalaisen vaimonsa kotimaassaan asuessaan, ja kun perheenlisäys oli ajankohtainen, he päättivät muuttaa Suomeen.
He asuivat vuoden Vaasassa, ja sieltä perhe muutti Helsinkiin, kun Sanhaie pääsi maisteriopintoihin. Opiskelukaupungin valintaan vaikutti kaupungin kiinnostavuus sekä mahdollisuus löytää sieltä opintojen jälkeen töitä.
"Helsinki on melko luonnollinen valinta ulkomailta tulevalle", Sanhaie arvioi.
Helsingissä on myös vahva kansainvälinen yhteisö. Erityisesti alussa tämä verkosto oli tärkeä. Nykyään perheen ystäväpiiriin kuuluu myös paljon suomalaisia.
Sanhaie on saanut Helsingistä oman alansa töitä, ja hän työskentelee opettajana. Vuosien kuluessa perhe on asettunut Helsinkiin, eikä muutto pois Suomesta tunnu ajankohtaiselta. Suomesta on tullut heille koti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



