120-vuotias pohjalaistalo on asukkaidensa elämäntapa ‒ suurin remonttiyllätys painoi tonnin

Arto ja Teija Räty ovat vuosien varrella remontoineet isosta pohjalaistalostaan mieleisensä ja taloon on asennettu maalämpö. Tuvan remontti valmistuu kesään mennessä. Kuva: Johannes Tervo

Sirkkeli rahisee ja vasara paukkuu, kun perinnerakentaja Matti Kokki oikaisee porstuan seinää.

”Tämä on kallellaan ja kupera. Haemme kohtuullisen linjauksen, koska ihan suoraksi tätä ei voi tehdä. Nyt haetaan silmää hiveleviä ratkaisuja, ei arkkitehtuurisia suoria linjoja”, Kokki kuvailee tehtäväänsä.

Laihian Keskikylässä sijaitsevaa isoa pohjalaistaloa laitetaan uuteen uskoon täyttä päätä. Tupakeittiön seinät on purettu ja lattia revitty auki. Jalkojen alla kiemurtelee lattialämmitysputkia. Ikivanhat lattialankut on pinottu keskelle tupaa odottamaan asennusta.

Talon emäntä Teija Räty tunnustaa olevansa hitusen malttamaton, kun uusi tupakeittiö alkaa vihdoin hahmottua silmissä.

”Vaikka remontissa on riittänyt hässäkkää, niin yhtään ei ole ahdistanut, koska pian päästään hääräämään uudessa keittiössä. Entinen oli tiensä päässä jo silloin, kun muutimme taloon 18 vuotta sitten”, hän kertoo.

Remontin loppusuora häämöttää. Puuseppä Matti Kokki työstää tuvan lattiaa. Vanhat lattialankut on pinottu odottamaan asennusta. Kuva: Johannes Tervo

Vetelissä varttunut Teija ja hänen siilinjärveläislähtöinen aviomiehensä Arto Räty alkoivat etsiä unelmiensa asuinpaikkaa maaseudulta vuonna 2004.

Johtoajatuksena oli, että jos maalle muutetaan, niin hankitaan sellainen asuinpaikka, jossa on reilusti tilaa ja tonttia ympärillä.

Pian he iskivätkin silmänsä Laihian Keskikylässä olevaan kaksikerroksiseen yli 200-neliöiseen pohjalaistaloon, joka sijaitsi yli puolen hehtaarin tontilla.

Vuonna 1897 rakennettu talo oli asuinkelpoinen, mutta remontin tarpeessa. Taloon oli tehty 1970-luvulla iso peruskorjaus, jossa oli asennettu öljylämmitys ja vesijohtojärjestelmä. Seinät, lattiat ja osa sisäkatoistakin oli vuorattu lastulevyllä ja villalla.

”Ensimmäinen kesä meni ylimääräisen roinan hävittämiseen. Yksi auton peräkärryllinen täyttyi pelkästään vanhoista televisioista”, Arto Räty muistelee.

Rädyt ovat remontoineet taloa tilantarpeen ja rahatilanteen mukaan. Ensimmäisenä laitettiin makuuhuoneet, koska pian muuton jälkeen syntyi esikoinen.

Rädyille oli alusta lähtien selvää, että he haluavat mahdollisuuksien mukaan säilyttää talon alkuperäisiä rakenteita ja vanhan talon tunnelmaa. ”Jos olisimme halunneet tehdä kaikesta uudennäköistä, niin meidän olisi kannattanut ostaa uusi talo.”

"Olemme poistaneet talosta 1970-luvun rakenteet. Sitä vanhemmat kerrostumat on jätetty uusien pintojen alle, tulevien remontoijien löydettäväksi", Teija kertoo.

Historiaa ei ole poistettu tarpeettomasti. "Esimerkiksi kamarin seiniin jätimme vanhat huokolevyt ja 60-luvun halltex-katon. Tapetin maalasin käsin seinän välistä löytyneen alkuperäisen tapetin mallin mukaisesti”, Teija sanoo.

Vanhan talon ostajia pelottaa usein ajatus, että talosta paljastuu ikäviä yllätyksiä. Rädytkin ovat kohdanneet yllätyksiä vuosien mittaan. Seiniä purettaessa on löytynyt yllättäviä oviaukkoja ja sivutiloja. Suurin yllätys oli talosta löytynyt ”salauuni” viidentoista vuoden asumisen jälkeen.

”Purkutöitä tehdessämme huomasimme, että yläkerrassa on vielä piippua purkamatta. Ottaessamme esille koteloituna ollutta piippua, piipun ja seinän välistä löytyi lämmitysuuni. Totesimme, että isossa talossa yllätykset saattavat olla tonnin painoisia kivikasoja. Uuni päädyttiin lopulta purkamaan”, Teija toteaa.

Kammariin tilattiin uusi pönttöuuni paikalliselta yrittäjältä. Tapetin Teija Räty maalasi käsin seinän välistä löytyneen alkuperäisen tapetin mallin mukaisesti. Kuva: Johannes Tervo

Vanhan pohjalaistalon remontoimisesta on tullut pariskunnalle elämäntapa. Heistä tuntuisi hassulta asua talossa, missä kaikki olisi valmista.

”Aina kun remontti valmistuu, saa alkaa suunnitella jo seuraavaa. Jos edessä oleva tekemisen määrä tuskastuttaa, kannattaa muistella lähtötilannetta. On tässä jo paljon tehty”, Teija toteaa.

Meneillään olevaa remonttia suunnitellessaan Rädyt kääntyivät perinnerakentamiseen erikoistuneeseen rakennusliike Leo Lönnroth Oy:n puoleen. Rakennuspiirustukset tehtiin yhteistyössä tutun rakennusarkkitehdin kanssa.

Ennen remontin alkamista osapuolet istuvat samaan pöytään miettimään, miten yhteinen tavoite toteutetaan.

Rädyillä on vanhaa taloa ostaville ja kunnostaville yksi keskeinen neuvo: kannattaa etsiä vanhoihin taloihin perehtynyt ammattilainen, joka ymmärtää oikeasti niiden rakenteista.

Matti Kokki toteaa, että perinnerakentaminen eroaa paljon uudisrakentamisesta.

”Tämä on sillä tavoin haasteellista, että koko ajan tulee probleema probleeman perään. Uudisrakentamisessa ongelmat ratkaistaan, kun käteen annetaan piirustukset ja sanotaan, että tee näin”, Kokki vertaa.

Ensi kesänä talossa juhlitaan perheen nuoremman tyttären rippijuhlia ja ensi vuonna vuorossa ovat esikoisen lakkiaiset.

”Ei olisi ollut mitään järkeä venyttää remppaa vuosikausia, koska kaikki kivat jutut tapahtuvat nyt. Sitä paitsi emme ole enää nuoria, joten ehdimme mieheni kanssa nauttia talosta enemmän”, Teija ­toteaa.

"Seuraavana olisi vuorossa ulkorakennusten maalaus ja vanhan konesuojan purkaminen. Ei täältä remontoitava lopu ja aika näyttää, kuinka pitkälle me pääsemme.”

Rädyt pitävät sydämen asiana, että he saavat olla mukana talon arvokkaassa ja pitkässä historiajanassa. ”Tällaisen talon toimitusaika on 120 vuotta, ja tämä on uniikki."

Yläkertaan on tarkoitus laittaa kangaspuut. Puretun seinän takaa löytyi yllättäen siisti sivutila. Kuva: Johannes Tervo