Hiirten hurmaava metsästäjä vai ympäristötuholainen? Näin asiantuntijat suosittelevat pitämään kissoja

Suomessa arvioitiin viime vuonna olleen 600 000 kissaa. Kuva: Markku Vuorikari

Tilastokeskuksen mukaan 15 prosentilla suomalaisista oli viime vuonna kotitaloudessaan ainakin yksi kissa.

Kissoja arvioitiin olevan 600 000. Kotitalouksien kissojen määrä on pysynyt viime vuodet liki ennallaan.

Kissat ovat olleet ihmisten seuralaisina jo yli 4 000 vuoden ajan. Kesyyntyminen tapahtui samaan aikaan maanviljelyn yleistyessä.

Maanviljely edellytti paikoilleen asettautumista ja viljan varastointia, mikä tiesi hiirille helppoa ateriaa ja hyviä lisääntymismahdollisuuksia.

Kissojen huomattiin olevan hyödyllisiä, sillä ne pitivät viljavarastoissa mellastavat hiirikannat kurissa. Vähitellen kissat saivat painoarvoa myös lemmikkeinä.

Maanviljelijät ja maaseudun asukkaat tarvitsevat yhä nykypäivänä keinoja jyrsijätuhojen hallintaan.

Hiiret ja rotat aiheuttavat muun muassa rakennuksille vahinkoa, levittävät tauteja ja pilaavat ulosteellaan rehuja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei suosittele jyrsijämyrkkyjen käyttöä ensisijaisena torjuntavaihtoehtona, koska ne ovat haitallisia ympäristölle.

Virasto suosittelee pihapiirin pitämistä siistinä, kolojen tilkitsemistä, verkkojen asennusta ja tarvittaessa loukkujen asentamista keinoina jyrsijäkannan kurissa pitämiseen.

Kissat ovat hyvä lisäapu, tosin niillä on etunsa ja haittansa, asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry:stä toteaa.

Kissat voivat nimittäin myös itse levittää tauteja.

Laki ei kuitenkaan kiellä kissojen pitämistä samassa tilassa tuotantoeläinten kanssa.

Eläintautilain mukaan pitopaikan omistajalla on yleinen velvollisuus suojata paikka eläintaudeilta riittävällä tavalla.

Laki on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusun mukaan varsin joustava, eikä sitä ole sen tarkemmin lähdetty erittelemään esimerkiksi kissojen osalta.

"Elinkeinon sisäisiä hyvän käytännön ohjeita noudatetaan laajasti eläintaudeilta suojautumisessa."

ETT:n tilatason tautisuojausohjeissa todetaan, että muiden kotieläinten, mukaan lukien kissojen, paikka ei ole tuotantoeläintiloissa eikä rehu- tai kuivikevarastoissa. Mitään eläimiä ei tule päästää maitohuoneeseen.

Tautien leviäminen kissasta riippuu paljon siitä, missä kissa kulkee ja mihin sillä on pääsy, Kiviruusu toteaa.

"Kissojen ulosteen pääsy eläinten rehuihin ja navetan ruokintapöydälle tulee tietysti estää kaikin mahdollisin keinoin", Hannele Nauholz täydentää.

Kissan saalistusvietti ei rajoitu vain hiiriin, myyriin ja rottiin, vaan se pyydystää myös muuta piensaalista.

Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on selvitetty vapaasti liikkuvien kissojen saalistusta.

Tutkimuksen mukaan ne kotikissat, joilla on mahdollisuus vapaaseen ulkoiluun, tappavat Suomessa kuukausittain yhteensä noin miljoona saaliseläintä, joista yli 140 000 on lintuja.

Tutkimuksen mukaan maalla liikkuvat kissat kohdistivat saalistusta enemmän jyrsijöihin, kun taas taajamissa liikkuvilla kissoilla jopa neljännes oli lintuja.

MT:n lukijat kertoivat kissansa saalistaneen hiirien, myyrien ja rottien ohella muun muassa lintuja, sisiliskoja, oravia, jäniksiä ja jopa käärmeitä.

”Kissa on tehokas petoeläin”, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n toiminnanjohtaja ja eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli myöntää.

Villiintyneet kissat ovat erityisen haitallisia, sillä ne hankkivat käytännössä kaiken tarvitsemansa ravinnon luonnosta.

Vahinkokissojen syntymistä kannattaisikin SEY:n mukaan välttää. Ulkokissat on hyvä kastroida tai steriloida, jotta ne eivät pääse hallitsemattomasti lisääntymään.

"Meillä on myös aika suuri kodittomien kissojen ongelma Suomessa, eikä nykyisillekään kissoille tahdo kaikille riittää koteja", Pulli muistuttaa.

Kissa on tehokas lisääntyjä. Maalla kissat ovat monesti olleet leikkaamattomia, jolloin kissanpentuja on syntynyt liikaa. Liiat pennut on lopetettu ihmisten toimesta, ja keinot siihen ovat olleet monet.

Pullin mukaan tapa ei ole kadonnut.

"Säännöllisesti kyllä kuulemme, että tämmöistä tapahtuu edelleen."

Pullin mukaan väite siitä, että leikkautettu kissa olisi huonompi metsästäjä, ei nykytiedon mukaan pidä paikkansa.

Leikkauttamisen ohella ulkokissa on syytä rokottaa sekä madottaa eli tehdä loishäätö useamman kerran vuodessa. Sisäkissalla riittää vähempikin madotus.

"Kissa on viljatilan paras suoja" – maatilojen kissanomistajat eivät tulisi toimeen ilman lemmikkejään