Otto ja Irmeli harhauttivat hoitajansa ja lisääntyivät salaa – katso, kuinka moshaus sujuu kaljulta pariskunnalta

Otto on luonteeltaan utelias ja kiinnostunut ihmisistä.  Kuva: Tero Pajukallio

Pikkuruinen, paljas rintakehä värisee aavistuksen tuulenpuuskassa. Se kuuluu Otolle, joka on pyyhältänyt sisätiloista tarkastamaan, ketkä hänen kotinsa edustalla pällistelevät. Kutsuttaessa myös Oton kumppani Irmeli tepastelee oksaa pitkin paikalle.

Linnut asettuvat orrelle vierekkäin, ja alkaa armoton päiden nyökytys, hevikansan kielellä moshaus. Välillä Oton suusta kuuluu ”heippa” ja ”hei hei”. Hoitajien mukaan se ei juuri muuta jutustele, eikä Irmeli sitäkään vähää.

Otto ja Irmeli ovat erittäin uhanalaisia celebesinkakaduja. Lajia esiintyy luonnossa Itä-Timorissa ja Indonesian pienillä saarilla. Kakadut ovat uhanalaistuneet laittoman eläinkaupan ja elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi.

Molemmat ovat tulleet lintuhoitolaan yksityiskodeista, joiden olosuhteet eivät ole tarkemmin tiedossa. Höyhenpeite oli kummallakin jo valmiiksi vaurioitunut.

”Stressaantuessaan papukaijat herkästi nyppivät omaa tai kumppanin höyhenpeitettä. Tilanne ei ole valitettavasti ole parantunut hoitolassa. Kun höyheniä tarpeeksi nyppii, ne eivät enää kunnolla palaudu”, lintuhoitolan vastaava Nina Bruun harmittelee.

Höyhenpeitteen puute ei näytä Oton ja Irmelin menoa hidastavan. Talvet kuluvat lämpimissä sisätiloissa

”Ne ovat hyvin touhukkaita ja mukana kaikessa. Kun tiloja menee siivoamaan ja viemään ruokia, ne olisivat kovasti mukana auttamassa”, lintujen hoitaja Tanja Haapalainen kertoo.

Kaksikko syö hedelmiä, kasviksia ja kesäisin muun muassa voikukanlehtiä. Herkkua ovat omena ja banaani, jota tosin ei voi usein antaa korkean sokeripitoisuuden vuoksi.

Celebesinkakadut voivat elää 40–50-vuotiaiksi. Oton syntymäaikaa ei tiedetä, mutta lintuhoitolaan se tuli vuonna 2000, eli se on ainakin 24-vuotias.

Irmeli on syntynyt vuonna 2002 ja lintuhoitolaan se tuotiin 2016.

Ennen Irmelin tuloa Otolla oli seuranaan toinen papukaija, joka menehtyi. Irmelin kanssa jutut menivät yksiin alusta alkaen.

Vuonna 2017 lintuhoitolassa valvonta petti, ja Irmeli ehätti munimaan neljä munaa, joista kahdesta kuoriutui poikanen. Jälkikasvu sijoitettiin tarkoin valittuihin koteihin.

Haapalainen kertoo, että vahinko pääsi tapahtumaan, kun aitauksessa oli pystypuu, jonne pariskunta oli onnistunut väkertämään huomaamatta pesäkolon.

Nyt aitauksessa ei ole enää rakenteita, jonne salapesän teko onnistuisi. Jos pesänrakennuspuuhia havaitaan, touhu vihelletään poikki. Linnuille pyritään antamaan jatkuvasti muita virikkeitä.

Heinolan lintutarhalla asuu useita, monenlajisia papukaijoja. Haapalaisen mukaan niistä luovutaan yleensä pitovaikeuksien ja joskus allergian vuoksi.

”Pitkäikäiset papukaijat eivät ole helpoimpia lemmikkejä. Lintu voi pistää kodin palasiksi ja äänikin on kova”, Haapalainen kertoo.