Rapola on Suomen suurin linnavuori, jonka maisema innosti Sibeliuksen ensimmäiseen sävellykseensä - ”Täällä on oma henkensä ja paikan identiteetti, joka on aina kerännyt alueelle ihmisiä"

Rapolanharjulta avautuvia maisemia ihailevat Katriina Koski (vas.), Asta Santti, Laura Puolamäki ja Riitta Rautanen. Alhaalla oikealla Petra Pikkanen. Kuva: Sanne Katainen

Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Sydän-Hämeessä.

Vesistöistä Vanajavesi sekä Äimäjärvi ympäröivät aluetta.

Maisema on rikasta paitsi luontonsa myös kulttuurinsa ja historiansa puolesta. Alueelle leimansa antaa jo esihistorialliselta ajalta asti jatkunut asutus sekä vuosisatoja kestänyt maanviljely.

”Kyseessä on muinaismaisema. Se viehättää tässä eniten. Maisemasta näkee loistavasti eri aikojen tuomat kerrokset ”, sanoo opas Riitta Rautanen noustessamme ylös Rapolan linnavuoren korkeuksiin.

Näkymä Rapolan linnavuorelta Vanajavedelle. Kuva: Sanne Katainen

Rapolan alue onkin keskeinen osa Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemakokonaisuutta.

Rapolanharjun muinaislinna ympäristöineen muodostaa laajan muinaismuistoalueen. Rapola on Suomen suurin linnavuori. Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Lisäksi karjanlaidunnusta on ollut paikalla vuosisatoja, mikä on vaikuttanut maisemien lisäksi kasvilajeihin.

Alueen pitkästä asutus- ja kulttuurijatkumosta muistuttavat Sääksmäen kirkko, alueen monet kartanot, vanhoilla kylätonteilla sijaitsevat kylät sekä kantatilojen talouskeskukset.

Rapolan linnavuoren opastekylttejä täydentää puhelinsovellus. Kuva: Sanne Katainen

Harjun huipulta avautuvat historialliset kulttuurimaisemat ovat myös puhutelleet suomalaisia taiteilijoita.

Alueella ovat aikaa viettäneet ja maisemista inspiroituneet niin Jean Sibelius, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela kuin Emil Wikströmkin. Sääksmäen Huittulasta tukikohtansa taas löysivät modernismin edustajista niin sanotut ”marraskuulaiset”.

”Esimerkiksi Sibelius sävelsi Sääksmäellä ensimmäisen sävellyksensä Vesipisaroita. Puolestaan Gallen-Kallelan Juséliuksen mausoleumin freskot pohjautuvat Rapolan maisemiin”, toteaa opas Asta Santti.

Maisemista ponnistaneiden vaikuttavien henkilöiden listaan mahtuu myös presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Hänen synnyinkotinsa oli Rapolan kartano.

Huittulan kylä on yksi parhaiten säilyneistä hämäläiskylistä. Kuva tältä vuodelta. Kuva: Martina Motzbäuchel

Näkymä Huittulan kylästä 1920-luvulta. Kuva: Museovirasto

Nykypäivänäkin alue vetää puoleensa aktiivisia toimijoita. Maisemaa ja toimintaa kehitetään yhteistyössä. Alueen pitkät historialliset juuret otetaan huomioon toiminnassa.

”Maisema yhdistää eri toimijoita, ja sen eteen kaikki haluavat työskennellä tavalla tai toisella. Yhteiskehittämisen avulla pyrimme löytämään kaikille hyviä ratkaisuja ja välttämään yhteentörmäyksiä”, sanoo Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki.

”Niinpä suunniteltaessa uusia toimintoja, määritellään reunaehdot, jotta suojellaan maisema-aluetta esimerkiksi kulumiselta, ja toisaalta luodaan edellytyksiä matkailulle eikä suljeta käyttäjiä pois. Samalla paikallisten on saatava säilyttää arkimaisemansa, ja elinkeinonharjoittajien toiminta on mahdollistettava”, hän lisää.

Rapolan linnavuoren kyljessä sijaitsee Voipaalan kartano. Kartanossa toimii nykyään taidekeskus. Kartanon tallissa on esillä Museoviraston kokoama Rapalum-näyttely, joka käsittelee Rapolanharjun ja Sääksmäen historiaa sekä luontoa. Kuva: Sanne Katainen

Kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1912 edellisen palaneen päärakennuksen tilalle. Kuva: Sanne Katainen

Taidetta löytyy myös kartanon piha-alueelta. Kuva: Sanne Katainen

Esimerkkeinä toteutetuista yhteistyöhankkeista ovat muun muassa pyöräilyreittien suunnittelu maisema-alueelle, Huittulan tarinakartta, MAISA-hankkeessa kehitetyt paikallisten yrittäjien matkailu- ja hyvinvointituotteet sekä Lumo lautaselle Sääksmäellä -projekti.

”Lumo lautaselle Sääksmäellä -projektissa alueen ruuantuottajien kanssa yhdessä mietittiin, kuinka ruoka ja luonto voidaan nostaa Sääksmäen vahvuudeksi. Samalla paikalliset tuottajat verkostoituivat keskenään”, sanoo Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Katriina Koski.

”Täällä on oma henkensä ja paikan identiteetti, joka on aina kerännyt alueelle ihmisiä. Aktiivisten toimijoiden ja puhtaan innon lisäksi, Sääksmäellä on paljon osaamista”, Koski summaa.