Suomessa on jäljellä yksi tarha, joka kasvattaa leikkoruusuja. Kuva: Kari Salonen
Turhake vai ihana piristys? Leikkokukillakin on ympäristövaikutuksensa – suurin osa niistä lentää kimppuun Afrikasta
Suomalaiset puutarhat tuottavat nykyisin hyvin harvoja leikkokukkia, sillä hintakilpailu Afrikan ja Väli-Amerikan kanssa on ankaraa.
KUVAT: Juho Leskinen, Kari salonen, markku vuorikariNyt on kotimaisten tulppaanien aika. Kyseessä on kotimaisten leikkokukkien suurin sesonki. Kuva: Juho Leskinen
Sipulikukkien sipulit tuodaan Hollannista. Kuva: Markku VuorikariLeikkokukat piristävät kotia ja kaunistavat juhlia, mutta niilläkin on ympäristövaikutuksensa. Kukkien kasvatus vaatii vettä, valoa, lämpöä ja lannoitteita. Kuljetusmatkat ovat pitkiä, ja kukat vaativat huolellisen pakkauksen ja kylmäkuljetuksen.
”Suomessa leikkokukkia ei enää viljellä. 1990- ja 2000-luvulla oikeastaan koko Euroopan leikkokukkaviljely joutui hintakilpailun vuoksi antamaan periksi Afrikalle ja Väli-Amerikalle. Suurin osa Suomessa myytävistä leikkokukista kuljetetaan lentoteitse Afrikasta”, Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo.
Ruusu on leikkokukkabisneksen tärkein kukka. Sen viljelijähinta on tällä hetkellä 8–10 senttiä. Suomalaisen ruusun tuottajahinnan pitäisi olla liki kymmenkertainen.
”Afrikkalainen ruusu on siis kaupassa halvempi kuin mitä suomalaiselle viljelijälle pitäisi maksaa”, Jalkanen huomauttaa.
Suomessa viljellään leikkokukaksi lähinnä tulppaaneja. Jäljellä on myös yksi puuenergialla lämpiävä ruusuviljelmä. Kesäisin kasvatetaan leikkokukkia avomaalla, mutta niiden markkinaosuus on marginaalinen.
”Suomalaisten kukkien tärkein sesonki on joulu, jolloin myydään Suomessa kasvatettuja joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia. Samaan aikaan alkaa tulppaanien sesonki. Niiden seuraan liittyvät narsissit ja muut kevään sipulikukat”, Jalkanen kertoo.
”Kesää varten puutarhat kasvattavat kotimaisia kesäkukkia. Kevään ensimmäiset suomalaiset orvokit ovat jo myynnissä.”
Leikkokukkien lentokuljetuksen ilmastovaikutukset ovat suuret. Kuljetuksien aikana syntyy luonnollisesti hävikkiä. Kukat koukkaavat yleensä Keski-Euroopan tukkujen ja kukkahuutokauppojen kautta, joten yhdellä lennolla ei Suomeen selvitä.
”Kasvi ei parane matkalla”, Jalkanen kuvailee.
”Mutta leikkokukka osataan tuoda Kenian auringosta kukkimaan rovaniemeläiseen kotiin, muuten asiakkaat eivät enää ostaisi.”
Veden käyttöön on tärkeää kiinnittää huomiota siellä, missä vettä on vähän. Suomalainen leikkokukka olisi veden kulutukseltaan hyvä valinta.
Afrikassa kasteluteknologia voi olla kasvatusmaasta riippuen vielä tuhlailevampaa ja vesivarannot pienemmät.
Kasvinsuojeluaineita ei suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetä enää juuri ollenkaan, mutta kansainvälisesti lainsäädäntö ja viitearvot vaihtelevat voimakkaasti. Reilun kaupan -merkissä on vaatimuksia paitsi työntekijöiden oloista myös ympäristötyöstä.
”Suomessa kylmä talvi tappaa kasvituholaisia”, Jalkanen muistuttaa.
”Olosuhteet olisivat samat myös muissa Skandinavian maissa, mutta niissä on vielä vähemmän leikkokukkaviljelyä kuin meillä.”
Kukkien hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös hehtaarisato ja vaihtoehtoinen maankäyttö. Valtaako kukkaviljelmä suuren alueen, jossa voisi kasvaa esimerkiksi hiiltä sitovaa metsää?
Kukkien viljely alueella tarvittavien elintarvikkeiden sijaan on myös ongelmallista.
Suomalaisten tulppaanien sipulit tulevat Hollannista ja muualta Euroopasta, ja ne avautuvat kukiksi kasvihuoneissa lämmön ja veden avulla.
Euroopasta tulee myös suurin osa Suomen viherkasveista.
”Kotimaisilla kasvihuoneilla on mahdollisuus kasvattaa viherkasveja kukkasesonkien välissä, mutta myyntiin tulevat viherkasvit ovat pieniä”, Jalkanen kertoo.
Suurten viherkasvien kasvatus voi viedä vuosia. Suuri osa niistä tuodaan Euroopasta, sillä kasvit eivät kovin hyvin kestä laivakuljetusta eikä ruukkuja kannata lennättää. Suurin osa viherkasveista tuodaan Belgiasta, Hollannista ja Tanskasta.
”Pistokkaat voivat lentää mutta ruukut eivät”, Jalkanen kuvailee.
”Esimerkiksi Suomen joulutähdet kasvatetaan pistokkaista, ja niitä mahtuu jo matkalaukkuunkin satoja.”
Ensimmäiset joulutähdet pääsevät suomalaisiin kasvihuoneisiin jo ennen juhannusta.
Leikkokukkien alkuperästä kannattaa Jalkasen mukaan kysyä floristeilta, jotka keräävät asiasta tietoa tukuista, kursseilta ja ammattilehdistä. Myös sidonnan materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota.
”Kimpun voi pyytää ilman muovia, jolloin esimerkiksi surulaite voidaan hautausmaalla kompostoida”, Jalkanen kertoo.
Hävikki on yksi kukkakauppiaan ammattitaidon mitta, Jalkanen arvioi.
”Tällä hetkellä koronapandemia on sekoittanut koko globaalin kukkakaupan. Kukkia menee satojen miljoonien eurojen arvosta kompostiin.”
Monet kukkakaupat ovat menettäneet suuren osan asiakkaistaan. Suomalaisia kukkaviljelijöitä ja -kauppoja kannattaa Jalkasen mukaan auttaa ostamalla kotimaisia tulppaaneja ja tete-narsisseja.
”Se on nyt isänmaallinen teko, jonka jokainen kuluttaja voi tehdä. Suomessa on noin 400 kukkapuutarhaa Karjaalta Ivaloon.”
Nähtäväksi jää, kuinka pitkään korona vaikuttaa kansainvälisiin kukkamarkkinoihin. Juhlat on keväältä peruttu paitsi Suomessa myös monissa muissa maissa, mutta koteihin halutaan nyt piristystä.
S-ryhmän mukaan esimerkiksi kukkamullan myynti on nyt lisääntynyt.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
