Jukka Haapakoski aloitti työskentelyn Työttömien keskusjärjestössä jo vuonna 2009. Järjestön toiminnan tavoitteena on vähentää työttömyyttä, parantaa työttömien toimeentuloa ja edistää heidän hyvinvointiaan. Kuva: Jukka Haapakoski
Jos on vaarassa jäädä työttömäksi, se kannattaa tehdä nyt – näin hallituksen suunnitelmat muuttavat työttömyysturvaa syksyllä
Entisen työministeri Jari Lindströmin mukaan hallituksen kannattaisi käyttää työttömiin mieluummin porkkanaa kuin keppiä.
Huonoin ajankohta joutua työttömäksi on kesän jälkeen, sillä työttömyysturvaan on tulossa monia heikennyksiä syyskuussa. Kuva: MARJA SEPPALAPetteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu useita leikkauksia työttömyysturvaan ja muihin työttömien etuuksiin. Osan lakimuutoksista eduskunta on jo hyväksynyt, osa on eduskuntakäsittelyssä ja osa odottaa vielä käsittelyä. Kaikista linjauksista ei ole vielä saatavilla tarkempaa tietoa.
Lakimuutokset todennäköisesti hyväksytään eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueiden enemmistöllä. Toimenpiteiden tarkoitus on yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta.
Työttömyysturvaan ei esimerkiksi tehdä indeksikorotusta. Indeksien jäädytys vuosille 2024–2027 astui voimaan jo tammikuussa.
Huhtikuussa työttömille on tiedossa lisää huutia. Työttömyysturvan 300 euron kuukausittainen suojaosa ja lapsikorotukset poistuvat. Toisaalta alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan.
Huonoin ajankohta joutua työttömäksi on kesän jälkeen, sillä työttömyysturvaan on tulossa monia heikennyksiä syyskuussa. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen täytyy jatkossa työskennellä vuosi aiemman puolen vuoden sijaan.
Syyskuussa ollaan näillä näkymin luopumassa myös työttömyysturvalain ikäsidonnaisista poikkeuksista ja ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakimuutoksia.
Ansiosidonnaisen porrastus alkaisi vaikuttaa käytännössä marraskuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myös asettanut työryhmän valmistelemaan toimeentulolain kokonaisuudistusta. Lisäksi hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä yleiseen ansioturvaan siirtymisen mallia. STM ei halunnut kommentoida työttömyysturvan uudistuksia MT:lle, kuten ei myöskään kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.
Se on ihmisten halventamista, että hyvinvointiyhteiskunnassa täytyy seisoa ruokajonossa saadakseen päivän leipänsä.
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kuvaa hallitusohjelman uudistuksia työttömyysturvan leikkaussarjaksi.
Hän löytää hallitusohjelmasta työttömien kannalta yhden myönteisen kirjauksen: ruoka-avun rahoituksen vakinaistamisen.
”En näe tätä yhteiskuntapoliittisesti kestävänä ratkaisuna. Se on ihmisten halventamista, että hyvinvointiyhteiskunnassa täytyy seisoa ruokajonossa saadakseen päivän leipänsä”, Haapakoski sanoo.
Hän pelkää, että halpatyö tehdään hallituksen leikkauksilla houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Hänen mukaansa huomio on nyt pelkästään työn tarjonnan lisäämisessä eli työttömien patistelussa töihin.
”Voi olla, että pitkällä tähtäimellä ihmiset ovat mieluummin huonosti palkatuissa töissä kuin työttömänä. Todennäköisempää on, että sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaistaminen lisää rakenteellista työttömyyttä ja aiheuttaa apatiaa”, Haapakoski arvioi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa sitä, että tuki laskisi 80 prosentin tasolle alkuperäisestä noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Toinen leikkuri tulisi 75 prosentin tasolle alkuperäisestä noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen.
”Tässä hallituksen mallissa ei ole mitään porkkanaa. Moni alle 2 000 euron bruttotuloilla elävä joutuu jatkossa miettimään, kannattaako työttömyyskassaan enää liittyä.”
Syyskuussa on lakkaamassa kuntien velvoite työllistää yli 57-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Kyseessä on niin sanotun eläkeputken piilotettu alkupää, jolla on varmistettu ikääntyneille työttömille ansiopäivärahan pysyvyys.
Laista poistettaisiin myös säännös, jonka perusteella 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Lisäksi 60 vuotta täyttäneet eivät voi enää täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymistä edistävässä palvelussa.
Edellä mainitut työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeussäännöt ovat monimutkaistaneet sosiaaliturvajärjestelmää, ja ne halutaan siivota pois. Sanna Marinin (sd.) hallitus lopetti jo aikaisemmin asteittain työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanotun eläkeputken.
Haapakoski muistuttaa, että monien ikääntyneiden työttömien elintaso romahtaa, kun ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan.
”Ihmiset, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille, jäävät aikaisemmassa vaiheessa pienemmälle työttömyysturvalle ja myös heikommalle eläkkeelle.”
Haapakosken mielestä yhteiskunnassa järjestetään liian vähän yli 50-vuotiaiden työttömien uudelleenkouluttautumista.
”Työttömien keskusjärjestön lääkkeet ovat koulutuksen tukeminen, ikäsyrjinnän vähentäminen työpaikoilla ja terveydenhuollon resurssien lisääminen”, Haapakoski kertoo.
Hallitusohjelmassa esitettiin myös asumiskulujen viiden prosentin omavastuuosuutta toimeentulotukeen. Tämä on Haapakosken mukaan ainoa säästökohde, jonka hallitus on selkeästi perunut.
”Ihmettelen, miten hallitus aikoo rakentaa toimeentulotukeen työvelvoitteen. Tuen piirissä on työttömien lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia sairaita, opiskelijoita sekä vakavista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä.”
Jari Lindström toimi työministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuosina 2015-2019. Hän vastaa nykyään Cursorin ja Sitran Kotkan-Haminan seudun yhteishankkeesta. Kuva: Sanne KatainenEntinen työministeri (sin.) Jari Lindström kutsuttiin asiantuntijana kuultavaksi myös Petteri Orpon johtamiin hallitusneuvotteluihin. Hänen mukaansa osa hallituksen työttömyysturvan uudistuksista on perusteltuja, mutta leikkaukset kohdistuvat liikaa samoihin ihmisiin.
Perussuomalaisten ja sinisten entinen kansanedustaja epäilee, että moni työtön putoaa jatkossa viimesijaiselle toimeentulotuelle. Toisaalta hallitus tavoittelee myös toimeentulonsaajien määrän puolittamista ja vastikkeellisuuden lisäämistä tukimuotoon.
”Työn tekemiseen kannustaminen on hyvä juttu, mutta mitä sellainen työ voisi olla, josta ei saa palkkaa, vaan ainoastaan tuen. Tulee helposti mieleen ajatus, että käytetäänkö näitä ihmisiä hyväksi”, Lindström pohtii.
Kuusankoskelainen Lindström ehti olla nelisen kuukautta työttömänä Kuntaliiton projektikoordinaattorin pestin päättymisen jälkeen. Marinin hallituksen säätämä pohjoismainen työhakumalli edellyttää työttömältä neljän työpaikan hakemista kuukaudessa.
”Yksi neljästä hakemastani työpaikasta oli se, missä aloitin työt juuri helmikuussa”, Cursorin ja Sitran yhteishanketta johtava Lindström kertoo.
Hallitukset joutuvat hänen mukaansa hoitamaan työttömyyttä aktiivimalleilla ja muilla vippaskonsteilla niin kauan kuin Suomen sosiaaliturva on nykyisenkaltainen sekava viidakko.
”Työntekoa koitetaan saada kannustavaksi sillä, että heikennetään tulonsiirtoja. Hallitus puhuu ihmisten kannustamisesta. Pitää olla rehellinen, se on pakottamista ja kepin käyttöä”, Lindström suomentaa.
Jari Lindström epäilee, että moni työtön putoaa jatkossa viimesijaiselle toimeentulotuelle. Toisaalta hallitus tavoittelee ohjelmassaan toimeentulonsaajien määrän puolittamista ja vastikkeellisuuden lisäämistä tukimuotoon. Kuva: Rami MarjamäkiHallitus puhuu ihmisten kannustamisesta. Pitää olla rehellinen, se on pakottamista ja kepin käyttöä.
Projektipäällikkö Jari Lindström
Valtioneuvosto asetti jo keväällä 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta. Komitean toimikausi kestää maaliskuuhun 2027 saakka.
”Sote-uudistusta tehtiin 20 vuotta eikä malli ole vieläkään valmis. Väitän, että sosiaaliturvauudistus ei etene tällä hallituskaudella ratkaisevasti mihinkään. Seuraavan hallituksen on otettava se kärkihankkeeksi ja hallitusohjelmakysymykseksi”, Lindström esittää.
Entisellä ministerillä on selkeä visio uudesta yksinkertaisesta sosiaaliturvamallista, jossa on mukana sekä porkkanaa että velvoite hakea töitä.
”Tulorekisterin kautta on mahdollista rakentaa digitaalisia vempaimia hyödyntäen läpinäkyvä systeemi, jossa minkä tahansa työn vastaanottaminen on oikeasti kannattavaa. Ihmisen taloudellisen aseman parantaminen on järkevämpi vaihtoehto kuin matalapalkkatöihin pakottaminen”, Lindström sanoo.
Hän kehottaa hallitusta miettimään vielä työttömyysturvan 300 euron suojaosan säilyttämistä.
Lindströmin mielestä päättäjät kuvittelevat, että työttömät kikkailevat tuilla, vaikka moni tekee tahtomattaan osa-aikatyötä, ja joillakin elämäntilanne ei mahdollista täyttä työpäivää.
”Työllisyysasteen on alettava kasilla, jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan. Suomessa on tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta eivät pysty 100-prosenttiseen työpanokseen. On asennekysymys, palkkaammeko esimerkiksi ihmisiä, jotka eivät pysty kävelemään, mutta aivot toimivat täysillä”, hän sanoo.
Noin 30 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on selvityksen perusteella sellaisia, että he eivät tule ikinä työllistymään avoimille työmarkkinoille.
”Tällaisilta ihmisiltä pitäisi poistaa velvoite hakea töitä. Kaikkia ei välttämättä tarvitse päästää eläkkeelle, vaan ratkaisu voi olla myös toimintakyvyn ylläpitäminen”, Lindström toteaa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 tammikuussa lähes saman verran kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 20 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,7 prosenttia. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
