
Kotieläintilalliset saavat ultrajuoksija Marianne Kankaanmäen sympatian: "Olen kyllästynyt maaseudun lyttäämiseen"
Tuottajien jokapäiväinen työ on raskaampaa, tuumii äärimmäisiin suorituksiin itseään piiskaava superpitkien matkojen juoksija.
Ahlaisten Kitukosken maisemat ovat Marianne Kankaanmäen jokapäiväisiä harjoitusmaastoja. Kuva: Jussi PartanenKun ultrajuoksija Marianne Kankaanmäki starttaa tämän viikon lauantaina Kreikan Ateenassa vuorokauden mittaiseen juoksukisaan, hän lähettää lämpimiä ajatuksia suomalaisille ruuantuottajille.
”Olen kyllästynyt jatkuvaan maaseudun ja tuottajien lyttäämiseen ja vähäiseen arvostukseen”, hän sanoo.
”Omasta puolestani haluan kiittää tuottajia, jotka viitsivät ja jaksavat tehdä työtä eläinten hyväksi. Heidän jokapäiväinen työnsä on paljon raskaampaa kuin se, että minä käyn vähän lenkillä ja lähden kisoihin.”
Kankaanmäen vanhemmat hoitavat Hämeenlinnan Tuuloksessa 70 lypsylehmän karjaa, joten urheilija tietää, mitä kotieläintilan pito vaatii. Hän ihmettelee, miten viljelijät ovat nykyään julkisuudessa lähinnä syyllisiä mitä erilaisimpiin asioihin. Kiitosta heille ei juuri heru.
”Hyvin hoidettu eläin on myös tuottava eläin. Maajussit tekevät kaikkensa eläinten eteen. Töissä ollaan jouluna ja viikonloppuina – se unohtuu nykyään monelta.”
Marianne Kankaanmäen tavoitteena on juosta ensi viikonlopun 24 tunnin kisassa vähintään 204 kilometriä. Kuva: Jussi PartanenKevyt ei ole Kankaanmäen omakaan polku. Urheiluhierojana työskentelevä nainen hurahti ultrajuoksuun opiskeluaikanaan Vierumäellä. Ensimmäisen maratonin hän juoksi vuonna 2008 ja ultrakisan vuonna 2011.
”Siitä lajista ei ole sitten ollut enää poispääsyä”, hän hymyilee.
Maratonin runsaat 42 kilometriä on ultrajuoksijalle vasta alkulämmittelyä, sillä ultrakisoissa matka voi olla yli 200 kilometriä. Tai sitten juostaan tietty tuntimäärä, esimerkiksi 24 tuntia, kuten Kankaanmäen ensi viikonlopun rutistuksessa. Pisimmän matkan juokseva voittaa.
”Valmentajani Seppo Leinonen on asettanut tulostavoitteeksi 204 kilometriä. Jos en pääse 200 kilometriin, olen tosi pettynyt. Minulla on hyvä kunto, eikä vammoja ole.”
Marianne Kankaanmäki viihtyy Ahlaisten kylässä. "Ahlainen on sopivalla etäisyydellä kaupungista mutta kuitenkin syrjässä." Kuva: Jussi PartanenKankaanmäki asuu miehensä kanssa Ahlaisten kylässä, 30 kilometriä Porista pohjoiseen. Alueella on erinomaiset harjoitusmaastot pitkän matkan juoksijalle.
”Ahlainen on sopivalla etäisyydellä kaupungista mutta kuitenkin syrjässä. Haluan olla lähellä luontoa ja maaseutua. Täällä tunnetaan naapurit ja kuulutaan yhteisöön. Kotiovelta pääsee suoraan metsään juoksemaan.”
Kankaanmäki harjoittelee juoksua viisi kertaa viikossa. Lenkki voi kestää lyhimmillään alle tunnin, pisimmillään 3–4 tuntia. Tämän lisäksi urheilijan on tehtävä lihashuoltoa, jotta kroppa pysyy kunnossa.
Viime vuoteen asti Kankaanmäki harjoitteli omatoimisesti. Nyt hän harjoittelee valmentajan ohjauksessa.
”Haluan kehittyä tuloksissa ammattilaisen avulla.”
Ultrajuoksija uskoo, että parhaat tulosvuodet ovat vielä edessäpäin, sillä ikää hänellä on vasta 32 vuotta. Erittäin pitkillä matkoilla huipputuloksia saavutetaan usein vasta 40 ikävuoden tienoilla.
Lapsena Kankaanmäki ei harrastanut kilpaurheilua – vietti iski vasta aikuisiällä.
”Lapsuudessani urheilu oli maatilan töiden tekemistä, ja pyörällä mentiin joka paikkaan.”
Vanhemmat ovat aina harrastaneet kuntoliikuntaa, joten urheilullinen elämäntapa tuli opittua kotona.
Silti äärimmäisen rankka ultrajuoksu on lajiksi poikkeuksellinen valinta. Lajissa kilpailevia naisia on Suomessa muutamia kymmeniä. Ulkomailla ultrajuoksu on selvästi suositumpi.
Moni ei pystyisi ultrajuoksua harrastamaan, vaikka pää ja kipukynnys rasituksen sietäisivät, sillä urheilijan fysiikka joutuu käsittämättömälle koetukselle. Kankaanmäkikään ei aloittaessaan tiennyt, kestääkö kroppa kisoja.
”Toistaiseksi polvet ja nivelet ovat kestäneet.”
Juoksussa on tärkeää, ettei lähde alussa liikkeelle liian kovalla vauhdilla.
”Tiedostan aika hyvin kropastani, mitä vauhtia menen. Joissain kisoissa näytöltä näkyy, montako kilometriä kullakin on takana. Oman urheilukelloni akku ei riitä 24:ää tuntia, joten joudun sitä lataamaan kisan aikana.”
Amatöörille tuntuu käsittämättömältä ajatukselta, että joku juoksee vuorokauden ympäri pysähtymättä syömään tai lepäämään. Näin tavoitteellisesti kisaavat ultrajuoksijat kuitenkin tekevät.
”Huoltopisteitä on ja tarpeen tullen syödään ja juodaan. Siellä on suolaista, hedelmiä ja energiajuomia. Mustikkakeittoa otan aina mukaan. Jotkut nauttivat energiageelejä, itse en niitä käytä.”
Valvominen ei ole Kankaanmäelle vaikein osa juoksukisassa. Kisassa saisi pitää lepotaukoja, mutta huilin jälkeen uudelleen liikkeelle pääsy voisi olla erittäin vaikeaa.
”Raskainta on, kun tulee jäykkyys- ja kiputiloja tai jos tulee vatsaoireita. Minulle pahimpia ovat yleensä viimeiset kuusi tuntia, kun maali alkaa lähestyä.”
Urheilusuorituksen rankkuutta kuvastaa se, että mukaan kisareissuun on otettava luotettavat henkilökohtaiset huoltojoukot. Juoksijan oma toimintakyky on kilpailun jälkeen hatara.
”Huoltojoukot varmistavat, että pääsen kisan jälkeen hotelliin nukkumaan ja myöhemmin lentokentälle ja kotiin.”
Lenkkipolulle voi palata pari viikkoa kisan jälkeen. Kaiken kaikkiaan palautumiseen menee noin kuukausi.
Vaikka Ahlaisten supernainen työskentelee hierojayrittäjänä, ihan varmaa ei ole sekään, ettei hänestä tulisi jonain päivänä maatalousyrittäjää.
”Veljeni luultavasti jatkaa tilanpitoa, mutta olen isälleni sanonut, että jos muita ei listalla ole, niin olen kyllä valmis työhön ryhtymään.”
- MARIANNE KANKAANMÄKI
- Porin Ahlaisten kylässä asuva 32-vuotias urheiluhierojayrittäjä ja ultrajuoksija.
- Ultrajuoksussa ei ole virallisia SM-kisoja. Epävirallisissa kisoissa Kankaanmäki on voittanut Suomen mestaruuden vuonna 2018.
- Kotoisin Kanta-Hämeen Tuuloksesta.
- Perheeseen kuuluvat aviomies ja kissa.
- Harrastaa kitaransoittoa, klassista laulua ja ratsastusta. Omistaa kaksi ratsua yhdessä sisarensa ja äitinsä kanssa.
- Urheilu-uralla Kankaanmäen unelmana on osallistua Japanissa 250 kilometrin mittaiseen Sakura-Michi -ultrajuoksukisaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

