Nokia vei Asko Komsin 20 vuodeksi Piilaaksoon – nyt paluumuuttaja nauttii Ylöjärven rauhasta

Asko Komsi palasi pitkän Nokia-uran jälkeen Suomeen ja muutti asumaan Ylöjärvelle. Kuva: Rami Marjamäki

Veri veti teuvalaisella maatilalla kasvanutta Asko Komsia, 57, maailmalle jo nuoresta alkaen. Hän muistaa lapsuudestaan 70-luvulta käänteentekevän hetken.

"Isoveli sai lahjaksi ohjelmoitavan taskulaskiminen. Hän ei ymmärtänyt laitteen päälle, mutta minä osasin ohjelmoida sitä helposti ja se tuntui kivalta. Siitä alkoi ATK-innostukseni."

Valkolakin saatuaan Komsi lähti opiskelemaan Turun yliopistoon matematiikkaa. Tähtäimessä oli matematiikan opettajan työ.

"Ensimmäisen kuukauden jälkeen tajusin, että puhtaalla matematiikalla ei ole yhteyttä reaalimaailmaan. Maatilalla kasvaneena olin oppinut tekemään asioita käsin. Kiinnostuin tietojenkäsittelystä, koska siinä sai käyttää matematiikkaa ja ratkoa samalla konkreettisia ongelmia."

Valmistuttuaan filosofian maisteriksi vuonna 1985 matka jatkui Helsinkiin. Ohjelmointikielten osaajista oli huutava pula, joten lahjakas nuorukainen sai heti töitä Nokia Datalta.

"Olin tiimissä, joka kehitti minitietokoneen käyttöjärjestelmää. Tietokoneen tekeminen alusta loppuun saakka oli hyvin opettavainen prosessi. Tuntui hienolta olla tekemässä jotain uutta."

Vuonna 1987 Nokia esitteli maailman ensimmäisen NMT-käsipuhelimen. Yhtiö kasvoi hirvittävää vauhtia.

Kun Suomesta ei löytynyt tarpeeksi osaajia, Nokia laajeni Yhdysvalloissa. Talvella 1996 Komsi muutti Bostoniin ja alkoi vetää Nokian Tutkimuskeskuksen ohjelmistotutkimuksen osastoa.

"Alussa me muutama nokialainen istuimme pienessä vuokratoimistossa ja teimme innolla töitä. Yritimme saada amerikkalaisia osaajia töihin, mutta se oli vaikeaa, koska Nokia oli amerikkalaisille täysin tuntematon yhtiö."

Vuonna 1998 Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokiaa ei tuntunut pysäyttävän enää mikään.

Jo tuolloin alalla tiedettiin, että tulevaisuuden kännykkä on monipuolinen internet-laite. Komsin vetämä tiimi oli ensimmäisenä Nokialla kehittämässä selainta ja skriptikieltä puhelimiin. Tulosena syntyi ensimmäinen browser-verkkoselain Nokia-puhelimiin.

Vuosituhannen alussa Komsi lähti Piilaaksoon vetämään Nokian sisäistä startupia ja opiskelemaan viikonloppuisin Berkeleyn yliopistoon. Elämä oli kiireistä. Töiden, työmatkojen ja opintojen takia aikaa ei ollut juuri muuhun. Lisäksi palavereja oli pidettävä öisin aikaerojen vuoksi.

"Kun työ on mielenkiintoista, silloin ei työtunteja lasketa. Vältin kuitenkin loppuun palamisen. Työ vei silti kaiken ajan ja muu elämä jäi vähän sivuun."

Nokian menetti markkinaosuutensa, kun Apple esitteli ensimmäisen kosketusnäytöllisen iPhonen vuonna 2007.

"Samaan aikaan Nokialla tapeltiin epäonnistuneen Symbian-käyttöjärjestelmän kanssa. Ennustin silloin, että Nokia ei tule saamaan kunnollista kosketusnäyttöpuhelinta kolmeen vuoteen. Ikävä kyllä siihen meni paljon kauemmin."

Komsin mukaan Nokian romahdus ei johtunut Applesta, vaan johdon tietämättömyydestä ja ylimielisyydestä.

"Nokian teknisellä puolella tiedettiin jo hyvissä ajoin, että yhtiön pitäisi panostaa puhelimien ohjelmistoihin, mutta johdossa tietoa ei noteerattu. Yhtiön johto olisi pitänyt vaihtaa aiemmin. Sinne olisi pitänyt yhtä osaavia ja innokkaita ohjelmistoalan asiantuntijoita, kuten Applella ja Googlella oli siihen aikaan."

Kun etsikkoaika oli hukattu, ilmapiiri Nokian sisällä muuttui kivireen vetämiseksi ja ihmeen odottamiseksi.

"Tuntui, että mikään asia ei edennyt Nokialla. Omalta tekemiseltä katosi merkitys."

Komsi irtisanoutui Nokialta vuonna 2010. Läksiäistunnelmat olivat haikeat mutta helpottuneet. Nokia-urasta ei kuitenkaan jäänyt mitään hampaankoloon.

Se häntä harmittaa, että Nokian menestystarinassa unohdetaan usein oikea tekijäpolvi.

"Nokian menestystarinaa eivät rakentaneet Jorma Ollila ja muut johtajat. Sen tekivät älyttömän hyvät insinöörit ja tekniset osaajat. He innovoivat ja kehittivät softat ja raudat ja puristivat ne pieniksi kännyköiksi."

Nokia-vuosien jälkeen Komsin elämässä alkoi uusi vaihe. Kiire kaikkosi. Yhtäkkiä puhelin ei soinut ja kalenteri täyttynyt palavereista ja työmatkoista.

Elämään löytyi sisältöä työmaailman ulkopuolelta.

"Olin asunut pitkään Amerikassa, mutta en ollut ehtinyt työkiireiden takia tutustua kunnolla maahan. En hakenut töitä, vaan päätin rauhoittua ja katsella ympärilleni. Tein kaikkea sellaista mihin ei aiemmin ollut aikaa."

Komsi on elämänsä aikana vaihtanut asuinpaikkaa tiuhaan. Hän laskee asuneensa noin 50 eri kodissa. Jatkuva muuttaminen on opettanut joustavaksi ja turhat tavarat ovat karsiutuneet pois.

"Ahkera muuttaminen liittyy tutkijan mieleeni. Haluan kokemusta eri asuinpaikoista ja ympäristöistä. Myös edesmennyt isäni oli liikkuvaa sorttia. Hän muutti talvikaudeksi aina johonkin uuteen paikkaan etelään, koska maaseudulla oli silloin vähemmän töitä."

Kolme vuotta sitten Komsi muutti takaisin Suomeen, koska hän haluisi lähemmäs iäkkäitä sukulaisiaan. Hän osti omakotitalon Ylöjärveltä ja remontoi sen mieleisekseen. Talo sijaitsee rauhallisella ja metsäisellä asuinalueella.

Ylöjärvi valikoitui asuinpaikaksi sijaintinsa takia.

"Tämä on sopivasti Teuvan ja Helsingin välissä, ja Tampereen palvelut ovat lähellä. Täältä sai ostettua omakotitalon järkihinnalla."

Moni paluumuuttaja kokee kulttuurisokin. Komsilla riitti totuttelemista suomalaisten puhumattomuuteen ja tapaan olla tervehtimättä

"Tehdessäni lumitöitä kotipihalla moikkasin kaikkia ohikulkijoita. Ohitseni käveli nelisenkymmentä ihmisiä ja vain eräs maahanmuuttajapariskunta vastasi iloisena tervehdykseeni."

"Kanssakäyminen on Amerikassa pinnallista, mutta silti merkityksellistä. Täytyisi muistaa, että asumme yhdessä täällä kylmässä pohjolassa. Jos jokaisella olisi aurinkoisempi mieli, täällä olisi entistä parempi paikka elää."

Komsin mukaan Suomen henkinen ilmapiiri oli muuttunut paljon kahdessa vuosikymmenessä.

"Suomalaisilla ei ole enää yhteistä asiaa, jonka eteen tehdään yhdessä töitä. Ollaan unohdettu, että Suomen nousi sillä, että kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Amerikassa on ollut sama tilanne jo pitkään: puhutaan kauniisti maasta, mutta yhteinen projekti puuttuu."

"Olisi hienoa, jos 100-vuotias Suomi löytäisi yhteisen asian muutenkin kuin sanahelinässä. Saataisiin pidettyä maaseutu asuttuna, terveydet huollettuna ja koulutus korkeana."

Komsin mukaan Suomen pärjäämisen elinehtona on korkean koulutustason ylläpitäminen.

"Emme pärjää tekemällä samaa hiirenkilleröä kuin muutkin. Meidän on osattava luoda jotain sellaista, mitä Kiinan suuret massat eivät pysty tuottamaan."

Hänellä on kaksoiskansalaisuus. Paluu rapakon taakse ei ole poissuljettu asia jonain päivänä.

Paluu työelämään kolkuttelee konkarin mielessä. Hänellä olisi monenlaista tietotaitoa ja osaamista jaettavaksi nuoremmille.

"Olisi hienoa päästä johonkin mielenkiintoiseen projektiin, mutta kehitystyön jätän nuoremmille. Myös musiikkiharrastuksen parissa riittää tavoitteita. Oma Cd-levy on ollut haaveena pitkään ja se olisi vihdoin toteutettava", Komsi innostuu.