Anopin kanssa samassa pihapiirissä: "Jokainen antaa toisille tilaa"

MTK Pirkanmaan puheenjohtaja Sirkku Mäkelä asuu itse kolmen sukupolven pihapiirissä. "Pitää ottaa muut huomioon ja antaa tilaa." Kuva: Rami Marjamäki

Laajennettu perheyhteisö samassa pihapiirissä voi kuulostaa monesta nykypäivän miniäkandidaatista pelottavalta tulevaisuudenkuvalta.

"Se ei sovi kaikille, mutta meillä se on toiminut hienosti", vakuuttaa ruovesiläinen Sirkku Mäkelä.

Mäkelän tilalla Muroleen kylällä samassa pihapiirissä asuu kolmen sukupolven laajennettu perheyhteisö.

Tilan päärakennusta uusittiin kymmenen vuotta sitten niin, että silloinen nuoripari Sirkku ja Mika Mäkelä saivat oman taloutensa. Heidän ydinperheeseensä kuuluu kaksi lasta. Samassa pihapiirissä asuvat myös mummu Helena, vaari Erkki sekä setä Martti.

"Täällä ei olla yksin. Meillä on tämmöinen hyvin perinteinen malli, joka on toiminut hienosti. Jokainen antaa toisille tilaa ja elää omaa elämäänsä, mutta auttaa tarvittaessa. Mitään ei velvoiteta, mutta kaikki apu otetaan vastaan kiitollisina", kuvailee Sirkku.

Hänelle yhdessä pihapiirissä eläminen ei ollut alun alkaenkaan kielteinen ajatus.

"Olen itse yrittäjäperheestä, ja asuimme aikoinaan setäni perheen kanssa paritalossa. Minulle tällainen elämäntapa ei siis ollut uusi ajatus, vaan hyväksi koettu."

Kun lapset olivat pieniä, isovanhemmista oli usein apua. Nyt apu on kääntynyt toiseen suuntaan.

"Kun vaarin telkkarista häviää kosmisesti kanavat, esikoispoikamme Manu käy sujuvasti auttamassa."

Sirkku Mäkelä on käynyt maaseudun tukihenkilöverkoston koulutuksen ja tutustunut sitä kautta maaseudun yksinäisyyteen.

"Haja-asutusalueella voi jäädä täysin yksin, jos perheeseen ei kuulu enää ketään ja naapuritkin asuvat kauempana. Ei sellainen ole kenellekään hyväksi. Joku yhteisö on hyvä olla ympärillä."

Ruovedelle jääminen kävi selväksi Sirkulle jo, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä.

"Mika ilmoitti, ettei aio lähteä kotitilaltaan mihinkään. En pistänyt vastaan."

Pari alkoi seurustella vuonna 1998, kun Sirkku oli 19-vuotias.

"Olen tänä vuonna ollut puolet elämästäni Mikan kanssa. Aika hurjaa! 2004 menimme naimisiin, 2005 tehtiin sukupolvenvaihdos ja 2006 syntyi Manu sekä aloitettiin iso remontti."

Mäkelän tila on monialainen maatila, jonka tukijalat ovat vilja, metsä ja koneurakointi.

"Eläimet eivät ole meille olleet intohimona. Niitä pitäisi rakastaa ja niiden mukaan elää joka aamu, päivä ja ilta. Tilalla olisi pitänyt myös investoida huikeasti, jos siihen olisi haluttu lähteä. Oli siis aika luonnollinen lopputulema, ettei meillä ole eläimiä."

Molemmat puolisoista käyvät tilan ulkopuolella töissä. Sitäkin Sirkku pitää tärkeänä.

"Tällä hetkellä keskustellaan paljon siitä, mikä on aktiivitila ja mikä ei. Monialaisia maatilayrityksiä tarvitaan, mutta se tarkoittaa paljon erilaisia tapoja tehdä työtä. Siinä joutuu hallitsemaan paljon asioita."

Tulojen kertyminen pienistä puroista näkyy veroilmoitusta tehdessä.

"Siinä on aina miettimistä."

Sirkulle itselleen on ollut aina selvää, että hänestä ei tule kotiäitiä.

"Oma äitini oli kotiäiti, mikä oli kyllä hienoa. Mutta minulle oli tärkeää opiskella oma ammatti, saada töitä ja ansaita omaa rahaa. Halusin olla sillä lailla itsellinen nainen, että pystyn huolehtimaan itsestäni, vaikka mikä tulisi."

Vaikka sydän oli juurtunut tiukasti Ruovedelle, Sirkku opiskeli maaseutuelinkeinojen markkinointia ja päätyi monenlaisiin projekteihin töihin.

"Elämä on koko ajan johdattanut eteenpäin, vaikka työt ja tulot ovatkin kertyneet pienistä palasista."

MTK Pirkanmaan edunvalvontaan Sirkku päätyi jo odottaessaan Manua yli kymmenen vuotta sitten. Molemmat lapset ovat kulkeneet kokouksissa mukana vauva-aikana.

"Minä hoidan meidän tilallamme kaikki paperihommat. Se ei ole varmaan mikään yllätys. Siksi varmaan olen päätynyt meiltä mukaan edunvalvontaankin. Se on vain mennyt niin."

MTK Pirkanmaan varapuheenjohtajan roolissa Sirkku Mäkelä haluaisi, että maaseudulla puhuttaisiin avoimesti kannattavuudesta ja hyväksyttäisiin, että aktiivitiloiltakin käydään muualla töissä.

"Se ei tarkoita, että maatalous tulisi hoidettua yhtään sen huonommin. Maaseudulla näyttäisi aivan erilaiselta, jos muualla töissä käyvät jättäisivät kotitilansa hoitamatta."

Tähän liittyy olennaisena osana kokonaisvaltainen hyvinvointi.

"Jos ei pidetä huolta itsestä, perheestä, parisuhteesta ja lapsista, voi ajautua nopeasti negatiiviseen kierteeseen. Taloudelliset huolet yleensä iskevät nopeasti sellaisessa tilanteessa, kun ei enää jaksa. Ihminen nääntyy ongelmiin."

Mäkelä muistuttaa, ettei etenkään maaseudulla ole varaa jäädä paikoilleen.

"Muu maailma menee eteenpäin hurjaa tahtia. Omaa yritystä pitää kaiken aikaa kehittää. Maaseudulla pitää juosta kovempaa tahtia kuin kaupungissa. Silloin yksityisasiat pitää olla kunnossa, että jaksaa."