Miten saada markkinat suosimaan kestävää? - osta halvalla -mentaliteetti vallalla kaikilla toimialoilla

Kestävä kuluttaminen kiinnostaa kuluttajia, mutta markkinat ovat tehneet siitä vaikeaa. Meillä ei ole juurikaan enää toimialaa, jossa ei olisi myynyt läpi "osta halvalla paljon" -mentaliteetti, Juha Beurling toteaa. Kuva: Päivi Sivonen

Ihmisiä kiinnostavat arjen ekoteot. Kestävyys on niin sanotusti muotia.

Samaan aikaan länsimainen yhteiskunta on rakentunut halvan hinnan ja tehokkaiden, massoja suosivien logistiikkaketjujen varaan.

Ristiriita saa Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurlingin mietteliääksi.

"Meillä ei ole juurikaan enää toimialaa, jossa ei olisi myynyt läpi 'osta halvalla paljon' -mentaliteetti. Ennen kuin tulivat halpalentoyhtiöt, Ikea ja halpavaatteet, tilanne oli ihan erilainen."

"Nyt ihmisten on enää vaikeampi hankkia kestävää, kun uuden t-paidan saa muutamalla eurolla. Miesten puvunkin ostaa halvemmalla kuin korjauttaa entistä."

Pohjoismaisten kuluttajaliikkeiden kesken pohditaan keinoja muuttaa tilannetta. Kotitalousvähennyksen laajentaminen myös muihin kuin kotona paikan päällä tehtäviin korjauspalveluihin tai niiden arvonlisäveron alentaminen auttaisi.

Pysyviä muutoksia syntyy silti vasta, jos markkinoiden kokonaislogiikka alkaa suosia arjen helppoja kestäviä valintoja. Ekologisuuden suosiminen vaatii kekseliäisyyttä niin palvelujen kuin tuotteiden kehittäjiltä.

"Jos käyt suihkussa, mitenlotrata vähemmän. Vesihanassa voi lukea puolivälissä 'eko', mikä tarkoittaa vähempää vedenpainetta", Beurling pohtii esimerkkinä.

Ei siis kielletä ja pakoteta vaan ohjataan toimimaan järkevästi. "Pienet jutut niin sanotusti tuuppaavat kuluttajat kestäviin valintoihin."

Sama pätee ruokakaupassa. "Voisiko jollain osastolla olla kokonainen alue, joka on merkitty vihreällä? Kun valitset siitä, tiedät tuotteiden olevan hiilijalanjäljellä mitaten hyviä."

Beurling painottaa, että ensin olisi luonnollisesti yhdessä määriteltävä mittarit sille, mitkä ovat kestäviä tuotteita.

Kuluttajaliitossa tiedetään, että suomalaisten kuluttajien enemmistö haluaa ruokakaupassa suosia kotimaista. Osalle perusteena on turvallisuus, osalle myös lähiruuan kestävyys.

"Entä jos kotimaisten juustojen hylly olisi merkitty kauttaaltaan suomenlipuilla, jolloin ne olisi kiireessäkin helppo erottaa?"

Beurling toteaa kotimaassa esimerkiksi S-ryhmän halpuuttamisen edustavan hintaan perustuvaa toimintamallia.

"Minusta vaikuttaa silti, ettei edes S-ryhmä panosta pelkkään hintaan enää niin paljon. Toki Prisma pääsi nyt Lidlin kantaan hintavertailussamme."

Kansalaisten kiinnostus arjen kestäviin valintoihin näkyy kuluttaja-akatemiassa. Koulutuskiertueen yhtenä uutena aiheena on tänä vuonna muovi. Joensuussa oli kirjaston suuri sali täynnä ja sama on nähty useilla kiertueen paikkakunnilla.

Niin paljon kuin muovin kierrättämisestä puhutaan, helppoa se ei ole. Lajitella tulisi sen raaka-aineen mukaan, jota on painoltaan enemmän.

"Mietitään vaikka sipsipussia, joka on ulkoa muovia ja sisältä metallia. Miten kuluttaja tietää, kumman joukkoon se kuuluu?" Beurling valottaa.

Liitto esittää, että joka pakkauksessa lukisi suomeksi ja ruotsiksi, miten kierrätetään pakkaus ja sen mahdolliset erilliset osat kuten kansi.

Beurlingin mielestä ehdotus on esimerkki järkevästä sääntelystä, joka ei aiheuta turhaa byrokratiaa.

"Tätä ei tiettävästi edes vastusta kukaan. Monet yritykset ovat päinvastoin jo menneet itse tähän suuntaan."

Pakkausten vaihdolle annettu siirtymäaika takaisi sen, ettei siitä aiheutuisi myöskään kohtuuttomia kustannuksia.

Kuluttajaliikkeen asema ei ole Suomessa yhtä vahva kuin vaikkapa Britanniassa ja Saksassa.

Kuluttajaliittoon liitytään herkästi, kun tarvitaan liiton asiantuntevaa jäsenneuvontaa johonkin tilanteeseen. "Mutta sitten herkästi myös erotaan hetken kuluttua", kuvaa Beurling.

Liiton haasteena onkin nostaa järjestäytymisen arvoa.

"Kun ihminen liittyy ammattiliittoon, hän tietää sen hyödyt. Jos kuluttajaliike olisi vahva, voitaisiin boikotoida esimerkiksi epäeettisiä tuotteita. Joukkovoima löisi silloin markkinat tavallaan polvilleen."

"Olemme palvelujärjestö, joka tekee myös ennaltaehkäisevää työtä. Haluamme, ettei kuluttaja jää yksin huolineen ja murheineen."

Viranomaisille tulee vuosittain useita tuhansia selvityspyyntöjä. Eniten niitä tulee auto- ja asuntokauppojen epäselvyyksistä. Yksi harmaa alue on, että kuntotarkastajien pätevyysvaatimuukset puuttuvat.

Erityisesti vanhuksiin kohdistuva puhelinmarkkinointi vaatisi myös toimia. Liitto ehdottaa, että mikään sopimus ei alkaisi suoraan puhelinkeskustelusta. Asiakkaan tulisi erikseen vahvistaa asia kirjallisesti sähköpostilla tai kirjeitse.

Mikä saa Kuluttajaliiton pääsihteerin innostumaan työstään?

"Tässä voi usein vaikuttaa pienillä konkreettisilla asioilla. Jos kuluttajat säästyvät huijauksilta ja epäselvyyksiltä, muutosten hyöty on vuodessa laskettavissa yhteensä kymmenissä ellei sadoissa miljoonissa euroissa."

"Tai se yksi lause pakkausten lajittelemisesta. Ajattele sitä volyymiä jätettä, jonka yhdessä toimien saisimme kiertämään oikein!"

Beurling uskoo, että jokainen haluaa tehdä asioita, joista voi olla ylpeä.

"Että voi ajatella: käytin elämäni hyvin. En ajanut vain omaa etuani vaan jotain suurempaa. Se motivoi."