Green care saa oman laatumerkin
Vielä pari vuotta sitten green caresta eli vihreästä hoivasta puhuttiin paljon. Kerrottiin, kuinka metsä alentaa verenpainetta ja elämä maalla laukaisee lopunkin stressin.
Kuulosti ihan siltä, kuinka koko Suomi olisi pian yksi suuri terapiapuutarha, joka kelpaa sellaisenaan Nokian seuraajaksi vientitähtenä.
Puhetta piisasi muun muassa siksi, että MTT:llä oli vuosina 2009–2014 hanke, jossa selvitettiin luonnon elvyttävyyteen perustuvien hyvinvointipalvelujen mahdollisuuksia.
Mutta mitä vihreälle hoivayrittäjyydelle kuuluu nyt?
”Hyvää! Kyllä virta on pysynyt voimissaan”, vakuuttaa Green Care Finland -yhdistyksen puheenjohtaja ja Sininauhaliiton kouluttaja Tuomo Salovuori.
”Ala on hyvässä vauhdissa, yrittäjiä on parisataa ja innostus suurta. Yritämme nyt kanavoida intoa aiempaa paremmin.”
Meneillään on paljon kaikenlaista: alalle laaditaan THL:n kanssa laatukriteereitä ja -merkkiä. Luke kouluttaa ja koordinoi, ja yhteinen verkkoportaalikin on työn alla. Portaali aukeaa ensi keväänä ja laatumerkki valmistuu syksyksi.
Lisäksi Lapin yliopisto kehittää alalle yhdenmukaista luontolähtöisten hoitomenetelmien korkea-asteen koulutusta ESR-hankkeella. Koulutus olisi noin 30 opintopisteen laajuinen ja käsittäisi alan perusteet, luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä, asiakastyötä ja yrittäjyyttä.
Kysymyksessä ei ole Salovuoren mukaan ammatti- vaan täydennyskoulutus, jonka pohjana esimerkiksi sote-yrittäjällä on jo alan ammattikoulutus.
Koulutus olisi laatumerkin saamisen ehto. Laatumerkki puolestaan takaisi asiakkaalle yrittäjän perusosaamisen sekä turvallisuus- ja omavalvontaseikoista huolehtimisen.
Green care -nimitystä voi käyttää kuka vain, eikä sitä voida jatkossakaan estää. Laatumerkillä koetetaan kuitenkin yhtenäistää laatua.
Suuren sosiaali- ja terveysuudistuksen on pelätty tappavan pienet yritykset, jos sote-alue alkaa kilpailuttaa palvelut. Salovuori kuitenkin uskoo, että uudistus avaa green care -yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia.
”Jos valinnanvapaus lisääntyy, asiakas voi aiempaa helpommin valita hoitopaikakseen green care -yrityksen. Alan yrittäjyys istuu hyvin yhteen myös hallituksen biotalousohjelman kanssa.”
Sitra ja Luke ovat tutkineet metsän elvyttävyyttä paljon, ja kokeiluhankkeissa ihmisiä on viety metsään. Myös Sipoon kunta vie diabeetikkoja ja masentuneita luontoon patikoimaan ja kiipeilemään.
Metsän on havaittu alentavan verenpainetta, lisäävän vastustuskykyä, parantavan tarkkaavaisuutta, kohottavan mielialaa, palauttavan stressistä ja pidentävän elinikää. Hoito auttaa siis kaikkia ylivilkkaista lapsista psyykepotilaisiin sekä terveisiin aikuisiin ja vanhuksiin.
Psyykkisen hyvinvoinnin paraneminen edellyttää, että kaupunkilainen saa viheraltistusta vähintään viisi tuntia tai muutaman luontovierailun verran.
Green Care Finland -yhdistys edistää luonto-, eläin- ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöä hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Yhdistyksellä on parisataa jäsenyritystä, isoja ja pieniä, maalla ja kaupungeissa, samoin kuin oppilaitoksia ja kuntia.
Joskus vihreys jää perustoiminnan varjoon.
Esimerkiksi Savitaipaleella ja Suomenniemellä sijaitsevien Kotiplus- ja Luotolahden kuntoutus -hoivakotien omistajapariskunta suunnitteli mielenterveyskuntoutujille terapiapuistoa, riistaruokintapolkua ja työpajatoimintaa.
Niiden kehittäminen on sittemmin hiipunut, mutta perunanviljelyä, terapiakissoja ja luontoterapiaa on yhä tarjolla.
Yritykset siirtyivät viime vuonna Attendolle.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
