Luomuyrttitilan perustaja: “Opiskeluaikanani luomulle lähinnä naureskeltiin”

Frantsilan luomuyrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier on tehnyt sukutilansa maista suositun nähtävyyden Hämeenkyrössä. Kuva: Sanne Katainen

Raipala-Cormier kasvattaa omassa kasvihuoneessaan yrttien lisäksi myös viinirypäleitä. Kuva: Sanne Katainen

Ratamonlehti on joka pihan ensiapukasvi, joka desinfioi haavoja ja auttaa lievittämään tulehduksia. Raipala-Cormier näyttää, miten lehteä käytetään. Kuva: Sanne Katainen

Frantsilan sukutilalla Kyröspohjan kylässä on tehty maataloustöitä jo kolmesataa vuotta. Nykyään tilan mailla viljellään luomuyrttejä, järjestetään koulutusta muun muassa kasvilääkinnästä ja tarjotaan erilaisia luonnonhoitoja. Hämeenkyrön kirkonkylän tuntumassa palvelee myös Frantsilan kehäkukan kasvisravintola.

Sukunsa tilalla maataloustöitä jatkanut Virpi Raipala-Cormier perusti Frantsilan luomuyrttitilan yhdessä kanadalaissyntyisen miehensä James Cormierin kanssa vuonna 1981.

"Me molemmat halusimme viljelyn lisäksi alkaa kouluttaa ihmisiä yrttitietoudessa", Raipala-Cormier kertoo Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen vanhan puutalon tuvassa.

Nykyään koulutusta tarjotaan monella muullakin osa-alueella kuin yrttiosaamisessa; on vyöhyketerapian peruskurssia, kasvohieronnan ja luonnonmukaisen kauneudenhoidon sekä tietoisen aistimisen kurssia, ja kaikki tapahtuu näissä Hyvän Olon Keskuksen puurakennuksissa.

Virpi Raipala-Cormier edustaa Frantsilan suvun 11. sukupolvea. Hän on ollut kiinnostunut yrteistä jo 14-vuotiaasta asti, jolloin hän kehitti ensimmäisen yrttiteeseoksensa, yhä Frantsilan valikoimista löytyvän Ystävyyden teen. Luomuyrttien lisäksi kotimaisuus, suomalainen perinne ja luonnonmukaisuus ovat naiselle sydämen asia.

"Suomessa on koko maailman luomukeräilypinta-alasta 30 prosenttia", yrittäjä sanoo ylpeänä.

"Opiskeluaikanani luomulle lähinnä naureskeltiin. Nykyään asenteet ovat muuttuneet: ihmisiä kiinnostaa luonnollisuus, terveellisyys, läheltä tulevat tuotteet. Toivomme voivamme lisätä yleistä kiinnostusta vielä itsehoitoon ja rohtokasvien käyttöön."

Ensimmäisenä suomalaisena luonnonkosmetiikan valmistajana Frantsila on toiminut alalla pioneerina, kuten myös luonnonmukaisen terveydenhoidon saralla.

"Pioneerin työ on mielekästä, mutta haastavaa. Olemme huomanneet, että nyt on hyvä aika tuoda sellaisia tuotteita markkinoille, jotka olemme jo 30 vuotta sitten kehittäneet. Niin paljon ovat asenteet muuttuneet", Raipala-Cormier pohtii.

Suurin Suomen ulkopuolella oleva asiakaskunta löytyy Japanista. Heillä Frantsilan tuotteita voi ostaa vain hienoimmista tavarataloista.

"Se alkoi 20 vuotta sitten, kun eräs japanilainen rouva oli Suomessa käymässä. Hän ihastui meidän tuotteisiimme ja vei niitä myytäväksi Japaniin. Yhteistyömme hänen kanssaan jatkuu yhä."

Frantsilan aloittaessa myynnin Japanissa vuonna 1997 olivat he 7. luontaistuoteyritys maan tavaratalojen valikoimassa. Nykyään samoilta osastoilta löytyy 210 eri yrityksen tuotteita.

"Japanissa arvostetaan suuresti suomalaisen luonnon puhtautta. Toivon vain, että suomalaisetkin tajuisivat miten arvokasta se on. Meillä valmistetaan huippuluokan tuotteita, minkä vuoksi on harmi, kun täkäläiset ostavat vaikka jotain ranskalaisia valmisteita."

Raipala-Cormier iloitsee siitä, että luonnon ja yrttien vaikutuksia on tutkittu myös tieteellisesti.

"Siankärsämö on meidän tuotteissamme ollut yksi ykköskasveista, ja tutkimukset osoittavat sen todella vaikuttavan. Se desinfioi haavoja, auttaa kipuun ja parantaa. Korvatulehduksiin toimii auringonhattu, kamomilla ja ratamo. Saksassa ja Hollannissahan on voinut pitkään jo ottaa länsimaisen lääketieteen rinnalle luonnonmukaisia hoitokeinoja. Mekin täällä pyrimme saamaan terveydenhoidon ammattilaisia mukaan koulutuksiimme."

Nainen itse pitää tärkeimpänä sitä, että ihminen paranee. Häntä huolestuttaa, että Suomessa 18–29-vuotiaat ovat eniten reseptilääkkeitä käyttävä ikäryhmä.

"Se kertoo jotain psyykeen tilasta. On haaste keksiä, miten auttaa näitä ihmisiä. Niin monella eri hoitomuodolla voi vaikuttaa psyykkiseen terveyteen, mutta luonnolliset hoitomuodot pitäisi saada paremmin ihmisten tietoisuuteen."